Päiväkirja
4.9 Kirjoja saa taas ostaa!
Siíis Palmuun tarjotaan paljon kirjoja ja hyviä kirjoja. Eilenkin!
1.9 Muutama uutuuskirjakin..
24.8 Kirjoja!
Eräkirjoja: Järvinen, Ollikainen, Keltikangas jne..
19.8 Kirjaa on tullut
On Sotilaan puhdetyöopasta ja jopa kattava Agatha-sarja. Keltaista kirjastoa: Kafka: Amerikka, Salinger: Sieppari ruispellossa ja myös Yhdeksän kertomusta, uusi painos Calvino: Näkymättömät kaupungit jne.
Haakanaa, paljon. Tolkien, Tuhat ja yksi yötä, Kierkegaard, Noam Chomsky, Nietzsche ja mm. Mauri Kunnaksen Herra Hakkaraisen seitsemän ihmettä. Suuri Tarukirja. Mäkipuro, Oinonen, Vainio, Eeva Kilpi: Lapikkaita, Mikko Kilpi: Lapinmaa jne...
8.8 Kiitos tähänastisesta!
7.8 Juhlaa!
Maanantaina 8.8 -88 toteutui hullunrohkea haaveeni omasta antikvariaatista. Valtavan isoissa tiloissa ja kokemusta oli vain kirjoista, ei liiketoiminnasta. Ei osannut jännittää, paitsi puhelinsoittoa Satu Elstelälle (Waltari) liikkeen nimestä.
90 +95 neliötä, viisi isoa näyteikkunaa, aito oikea kassaholvi ja valtava vuokra, mutta tunnetta! 8 vuotta (tietenkin) siellä oltiin ja muutama hieno vuosi elettiin. Juicen Runonäyttely, Teemu Saukkosen näyttely, Pauli Aalto-Setälän ja Urpo Martikaisen näyttely toivat tunnettavuuutta. Nyt 22 vuotta, huomenna. Mutta saa tulla tänään morjestaan, taitaa mulla olla kahviakin..
30.7 Kaikki kirja-aarteet taas esillä!
20.7 Tänään voisin myydä ja vaikka huomenna ostaa..
17.7 Lomat on pidetty
Kaikki vajaat viisi päivää pidetty, ja enää 51 viikkoa ja taas lomaillaan! Mutta nyt siis Palmussa taas!
8.7 Kirjoja
Foucault: Tarkkailla ja rangaista (sid.), Nietzsche, V. Woolf, L. Child, D. Ballacci, Vuorela: Kansanperinteen sanakirja, Mäkipuro: Lapin kultaa, von Wright...
18.6 Loistavaa käännöskaunoa!
..ja paljon..
15.6 Kesälukemista!
Tolkuttomasti ja halvalla...mutta samalla on myös entiseen tapaan kirjaharvinaisuuksia.
9.6 Täällä ollaan!
Suihkunraikkaana, kynnet leikattuna, hiukset kammattuna ja valmiina myymään kirjoja...
7.6 Saatan laiskistua kesällä tämän sivun päivittämisessä, mutta kirjoja tulee ( ja menee) ennätystahtiin!
29.5 Maanantaina taas ikkuna väärällään uutta ja vanhaa kirjaa!
15.5 Lapin kultaa!
Mäkipuron siis..
10.5 Kirjoja Viipurista, Ravansaaresta
Anni Swania, Lorcaa, Saarikoskea, Dantea, Olavi Paavolaista, Paloheimo: Tirlittan jne. Nuoret runoilijat 1926, Mika Waltarin juhlakirja, Coelhoa, Virtarantaa, Paulaharjua ja aivan valtavasti niitä dekkareita!
27.4 Reilu Peli-lehdestä unohtunut pakinani tapparalaisuuteni olemuksesta
Tapparalaisuuden syvää ja hyvää olemusta
Tarina kertoo, että serkkupoika vei minut joskus 50-luvun ihan lopulla Tapparan peliin, Koulukadulle. Muistan että oli hankala nähdä jäälle, olisiko johtunut siitä että olin perin pieni. Tai siitä, että jotenkin minua kiinnosti myös se pelikello, senhän näki paremmin, ja siellä kävi sedät vaihtamassa numeroita kun Tappara teki maalin. Huuto oli kova silloin, ja sen myös muistan, että katsomossa pakkasella hypittiin, pompittiin ja taputeltiin omia olkapäitä. Sillai ristiin, kyllä te tiedätte. Oli hienoa kun Tappara voitti.
Rellun aikaan tutustuin jo Korpeen, Esa Korpeen, luokkakaveriini. Sitten Rauno Korpeen. Olin jo niin Tapparan mies, että kun Lehtosen Aku oli meidän luokalla, se oli kova juttu. Sain myös Akulta sellaisen valkohihaisen toppatakin, joita oli vain pelaajilla, taisi olla B-junioreilla. Siitä hallilla kysyttiin, mutta kun mainitsin Akun nimen, kaikki oli kunnossa. Rellussa oli kovia Tapparan pelaajia muitakin, joten tämä sisäpiiriläisyys tuli jo silloin. Ekku, Jukka ja Lasse ja muita. Sirenin veljekset. Karjalaisen Pete saatiin maaliin, kun muita ei ollut ja Peten ura jatkuikin siitä eteenpäinkin.
Hallilla käytiin, pelejä seurattiin ja jännitettiin. Jännitän yhä, ihan liikaa. Pelaajista tuli kavereita, Marjamäen Pekalta saan kerran hienot Cooperin hanskat. En minä varsinaisesti pelata osannut, mitä nyt Kalkun leikkikentällä Nurmen Pinkalta opittuja mailakikkoja, mutta luistimet olivat Litman Lassen jotkut vanhat ja hanskat Marjalta. Mailoja en tainnut ostaa koskaan yhtään. Oijennuksen Oipan maila sopi minulle parhaiten. Kauppaopistoaikaan näytin jääkiekkoilijalta, ja jotkut turistit pyysivät nimmaria, kun keskellä koulupäivän käytiin hallilla pelaamasssa. Eivät taineet katsoa minun pelaamistani!
Korven Ranesta tuli kaverini ja tutustuin koko perheeseen. Ranella oli joskus hassu, mutta mukava tapa tulla tarjoamaan jouluglögiä. Pienet Petra ja Kiira olivat joskus mukana, herttaisina, oven suussa, ujoina. Vaimon kanssa olimme joskus Kiiralla lapsenvahtinakin. Ranen kanssa puhutin saunassa, jääkiekosta.
Niemisen Villestä tuli kaverini ja seitsemännen Stanley Cup-finaalin aikaan 2001 juoksin pitkin Pyynikin metsiä pelin ajan, kun en uskaltanut katsoa. Ojasen Janne on suosikkini, kaverini ja perhekin jo tuttu. Sitä se tapparalaisus teettää ja antaa, yhdenlaisen ison perheen lisää.
Ikää tulee, Tapparan kannatus ei vähene.Junnuturnauksissa istutaan, aikuisten pelejä jännitetään, niin että aina ei tiedä kestääkö sydän enää sitten vanhempana. Aika, joka ei yht'äkkiä olekaan enää niin kaukana, vuosien päässä. Ja jotta kuvio olisi täydellinen, en minä uskalla Kiiran luisteluakaan katsoa kuin vasta niistä hidastuksista. Rouva kertoo ensin kuinka meni.
Yrittäjä nukkuu yleensä huonosti, mutta kun Tappara voittaa tai Kiira onnistuu, minä nukun aina hyvin. Onneksi vaimokin kannattaa Tapparaa. Tätä olisi ulkopuolisen vaikea ymmärtää.
Hannu Peltonen
21.4 Lisää hienoja kirjoja, mm. O Paavolaista, Philip K Dickia, Bulgakovin Teatteriromaani (nid.) ..
6.4 Lauantaina tuli niin iso erä hienoja kirjoja etten jaksa edes alkaa luetella..kaunoa, Tamperetta jne.
26.3 Erä kalastuskirjoja..aika iso erä
18.3 Hienoja kirjoja
Platon: Viisi tutkielmaa, Tsehov, Nietzsche, Molière, Russell: Länsimaisen filosofian historia, Turgenjev jne.
10.3 Sven Hasseleita iso nippu, myös Komissaari ja Herran hylkäämät
8.3 Kehumatta paras, mutta suomalaisen laatukaunon ystävän kannattaa poiketa. Hyvin paljon Pentti Haanpään tuotantoa, Mika Waltaria, myös harvinaisempia, Timo K. Mukkaa ja Pekka Kejosta. Einari Vuorelaa löytyy muutama kokoelma ja myös uudehkoa jännitystä ja Riordania. Huovistakin on yhä jäljellä.
27.2 Loistavia kirjoja!
Waltaria mm. Kiinalainen kissa ja Dshinnistanin prinssi, Whitman, Dante, Huovista paljon, Haanpäätä paljon, Vuorela, Tuomas Anhava, Genet, Pekka Kejonen, Timo K. Mukka jne.
19.2 Juice täyttäisi tänään 60v.
Kirjojakin on tullut kovasti, mm. Christien Vanha hyvä aikani ja Kymmenen pientä neekeripoikaa..
15.2 Koristelin ikkunaa uudella Mankellilla Rauhaton mies ja myös Westö löysi sieltä paikan..
9.2 Miten hyvä päivä ostaa kirja! Komisario Palmusta, nääs!
3.2 Kirjoja
Tuli myös uudehkoja ns. käyttökirjoja eli sinänsä laatukirjaa, dekkareista Koljattiin. Aika paljonkin.
30.1 Liitypä juuri tänään Antikvariaatti Komisario Palmun facebook-ryhmään!
28.1 Vilukissat
Vilukissojen maukuessa kotona, juuri silloin kannattaa tulla Palmuun ja iskeä kyntensä Palmun kirja-aarteisin!
25.1 Uusi päivä, uusi viikko, pakkanen laskee, pää toimii, ja lukeminen maistuu
19.1 Harmaata arkea
piristää parhaiten hyvä kirja.
5.12 Kirjoja
Messukylän historia I ja Bulgakov Herra Moliere, S. Paulaharju: Ruijan äärimmäisillä saarilla, Homeros: Ilias, Asimov: Toinen säätiö, Vuolle-Apiala: Savusaunakirja jne
30.12 Taas selvittiin yhdestä vuodesta
Koittakaa kestää minua myös vuosi 2010..
Ostelinkin vielä Asimovia, Huovista, Waltaria, Virtarantaa ja Walleniusta.
28.12 Taas mennään!
19.12 Scifiä
..akkunalla: Aldiss, Clarke, Lem, Strugatski jne.
ja dekkareita A. Christie: Salomonin tuomio, R. Stout Punaisen rasian arvoitus jne.
18.12 Vielä on kirjaa jäljellä
...ja paljon uutta ja vanhaa..
Naapurissa alkaa klo 11 desingkorutapahtuma, kultaa ja hopeaa, ja glögiä, siis siellä naapurissa.
8.12 Vielä yksi nippu uutuuskirjoja
Ikkunalla, viimeinen kerta ennen joulua..
7.12 Alan keskittyä työhön
Mutta aina on aikaa vielä yhdelle runolle:
Jouluruno – Mika Waltari
Joulu,
se on kuusenneulasten
ja sammuvien kynttilöiden tuoksua,
ja hiljaista,
onnellisen säikähdyttävää rakkautta,
ja lahjoja, ja unta,
jossa kasvoja hipovat enkelin siivet.
Me katselemme valaistuja ikkunoita
ja laskemme kynttilöiden pieniä liekkejä
ja avaamme hitaasti kirjoja,
jotka joskus luetaan ja unohdetaan.
Ja jossakin ajatusten keskellä
nukkuu lapsi,
joka kantaa kaikkien unelmien kohtaloa
pienissä käsissään,
ja lempeitten juhtien huuruinen hengitys
lämmittää häntä pimeässä.
7.12 Joululahjakirjoja!
Nyt kun ostaa ehtii ne vielä jouluksi itsekin lukea, eikä se ole vilunkipeliä. Tämähän on antikvariaatti! Joulu alkaa olla aika lähellä...
16.11 Hyviä kirjoja ikkunalla ja hyllyssä!
Reino Lehväslaiho: Kontion sissit, Matti Remes: Sukellus, Reginald Hill: Beulahin kukkulalla, PG Wodehouse: Kiitos Jeeves, Richard Powers: Muistin kaiku, Heikki Hietamies: Iltaa, hyvät ihmiset!, Leif Davidsen: Kuubalaista verta, , William R. Trotter: Jäinen helvetti, Tenho Pimiä: Sotasaalista Itä-Karjalasta, Karin Ehrnrooth: Isäni oli nuori sotilas (Adolf Ehrnrooth), Pekka Reinikka: Merta lähempänä kalassa, Hannu Valtonen: Lapin lentokoneenhylyt, H. Hesse: Kylpylävieraana Badenissa, Väinö Salminen: Inkerin runonlaulajat ja tietäjät, Tuija Laine (toim.) Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden käsikirja, F. Nietzsche: Moraalin alkuperästä. Jonkin verran Agatha Christietäkin tuli, mm. Neljä suurta ja Ruskeapukuinen mies. Yksi uudehko Mauri Kunnas jne. M. Sariola Koltan uni, I Asimov: Itse jumalat, Hesse: Arosusi, paljon Erno Paasilinnaa, pari Pentti Linkolaa, Taidesanakirja, Castanedaa, ja ja ja...
Uutukaisia!
21.10 Lisää kirjoja
Nietzshe, Kafka, antiikin klassikot, Tarzanit, Brecht, Orwell, Saarikoski, Swift, Huxley, Freud, Faber, Paavolainen jne
20.10 Kirjoja
Metsästys ja kalastuslehden vuosikerta 1947 ja paljon ilmailua. Kauffman: Mukavia muistoja Tampereen seudulta jne.
1.10 Kirjoja ovesta sisään
Chopra, Nopola, Hoeg, Morrison, Juice, Kunniamerkkikirja, Wilbur Smith: Auringonpimennys...roppakaupalla uutuuksia: Jokinen: Lyöty mies, Cornwell: Scarpetta, Hirvisaari: Elämäni runot, Reijo Mäkeä, Nykästä, Vienonen& Lähteenmäki: Koit ny rauhottu! Ja paljon muita..
19.9 Ikkunalla olevia kirjoja
Nelma Sibelius: Ohdakeprinsessa, Outsider: Atorox Merkuriuksessa, Kirsi Kunnas: Tiitiäisen tarinoita, Hannu Valtonen: Luftwaffe-kuvasto, Harlan Goben: Kadonneet, John Grisham: Avustaja, Leena Lehtolainen: Henkivartija, J. K. Rowling: Harry Potter ja Feeniksin kilta, Suomen ilmavoimien historia 14 ja 20 , Risto Pajari: Talvisota ilmassa, Jukka Raunio: Lentäjän näkökulma III , Maria Lang: Punaiset kissat, Viipurin läänin historia I, II ja III, Don DeLillo: Putoava mies, E T Seton: Rolf salolla, Merja Jalo: Tuulinen torni, Pentti Saarikoski: Nuoruuden runot, Joppe Karhunen: Marskin ritarilentäjät, Jukka Raunio: Valtion lentokonetehtaan historia osa 1, Tuukka Talvio: Suomen rahat, Voionmaa: Tampereen historia 1-4...
16.9 Tuoretta fantasiaa
Kymmenkunta kirjaa..
15.9 Kirjoja on tullut
Jep, kirjoja on tullut ehkä enemmän kuin moneen vuoteen. Pari isoakin kokoelmaa. Laidasta laitaan. Kannattaa poiketa! Laitoin taas lisää ilmailukirjoja ikkunalle, helikoptereistakin.
14.8 Normaali aamu
Yksi rahanlainaus-yritys ja yksi hyvä asiakas...En lainannut ja asiakas osti hyvin.
9.9 Kirjoja Tampereesta
Ostin ja laitoin esille, mm. Messukylän historia I. (Myös kolme erilaista Outsiderin Atorox-kirjaa)
1.9 Kirjoja
Laitan joka aamu lisää ilmailukirjoja ikkunaan. Lisäksi mm. E-L Manneria, Juoppohullun päiväkirjan ekan version ensimmäinen painos, Einari Vuorelaa, Martta Wendelinin käsityökirja, Tampereen tieturisti 1966 jne.
26.8
7 Erilaista Seppo Jokisen kirjaa Palmussa ja yksi DeLillo....Iitin ja Jaalan sana- ja perinnesanakirja 1-4.
24.8 Taas tuli kirjoja
Erää, sotaa, Saarikoskea, Austerin Sattumuksia...
15.8 Pari tarinaa
Parempi risainenkin elämä
Leppeä kesäilta. Mies istui mökkisaunan lauteilla ja päätti lähteä vielä kerran uimaan.
Ilta oli jo aika tumma ja pitkin laituria kävellessään mies katseli kohti vastarantaa.Hiljaista on.
Lasketuessaan lämpimään veteen hitaasti mies pysähtyi ajttelemaan. Hän oli jo vedessä, vain silmät enää veden yläpuolela. Aika suuri tämä maailma ja aika pieni olen minä tässä kaikessa. Pari päättäväistä askelta ja mitään ei enää näkyisi, kukaan ei huomaisi. Vain tähdet taivaalla.
Yht' äkkiä mies värähti, tuli hiukan kylmä. Jostakin kaukaa kuului Juicen Risainen elämä, tuskin tunnistettavasti.
Paras lähteä kohti pirttiä. On se Kulmalan Markon kirjakin lukematta.
Kuppi kahvia, takkaan tuli ja siinä puusohvalla on elo lokoisaa. Aika hienoa hei!
Onkohan se Paten versio Risaisesta elämästä kuinka sovitettu...
Eräs kesäinen reissu kohti Vehkajärveä
Kaksi nuorta huliviliä päätti lähteä mökille. Manageri-Pitkävyöllä (tai hänen vanhemmmillaan, siis Iso-Patella kuten Ilpo sanoi aina) sellainen oli, mutta 60 kilometrin päässä. Rahaa ei ollut, mutta seikkailun halua ja vilpitöntä uskoa hullun (ehkä perusteltuakin) tuuriin siitäkin enemmän.Linja-autolla oikein maksaen Huutijärvelle asti ja sitten peukalo pystyyn.
Suomalaiset ajoivat pitkätukkiemme ohi, mutta pari ruotsalaista pysähtyi kai uteliaisuuttaan, me kun näytimme vaarattomilta ja nauru raikui koko ajan, ihan ilman lääkitystä. Juteltiin ruotsalaisten kanssa ja kysyivät miten emme puhu ruotsia vaikka kerroimme lukeneemme sitä koulussa pitkään. En oivaltanut sanoa että englanti opitaan Neil Youngin levyiltä ja merirosvoradiosta, ei koulussa. Heittivät meidät Sahalahdelle asti.
Keskellä kylää tien varressa kitara kouraan ja siis liftaamaan, maitolaiturilla I saw her standin' there raikaamaan (Arwo osasi laulaa ja soittaa, minä myötäilin, jos kauniisti sanotaan) ja liftausta kuten hetken päästä ilmeni, linja-autolla. -Olen menossa talleille, en minä maksua tarvitse sanoi kuski ja vei meidät Pohjaan asti, vaikka ne tallit taisivat olla josiinä kilometriä ennen..
Olimme jo aika tyytyväisiä, kyllä nuori mies muutaman kilometrin jo käveleekin (vaikkei mielellään), mutta tottakai koko ajan yritettiin kyytiäkin. Hoomoilasena ihmetetiin kun viereen pysähtyi taksi, kai kylän ainoa. Mihinkäs pojat, kysyi hän. Mökille Karinniemeen, sanoin.-No mä heitän, ei tässä muutakaan ole, sanoi taas hän. Heitti kans, perille asti.
15.8 Pistin taas ilmailu, laiva-- ja autokirjoja akkunalle...
5.8 Ilmailu-kirjoja
aikas paljon...Harmaja: Pilven veikot, Juutilainen, Wind, Luukkanen, Sarvanto, Sakai, Galland, Kohtalokkaat lennot, Pajarit, Lampi-Turkka, Suomen ilmavoimien historiaa, Mikko Uola Suomen ilmavoimat ja sata muuta.
Aimo Lahti: Asesuunnittelijana Suomessa, Talvio: Suomen rahat. Leijonalippu merellä.
Saarikoskea, runoja ja mm. Wiinan kauhistuksen ylistys, Lennon -muistoja. Suomalainen puuvene, moottoripyörät, traktorit, purjelento jne.
29.7 Popeda-tarina
Noin seitsemän Popeda-veljestä muinoin kohtalon hetkillä
Kauan aikaa sitten, aikana ennen näitä lähes jokaisen parhaita ystäviä, kännyköitä sattui Popeda-yhtyeen mainoille jäsenille äärimmäisen uskomaton tapaus. Veljemme olivat matkalla keskellä ei mitään, jossakin kai Pohjanmaalla. Edellisestä asutusta paikasta oli jo monen oluen verran ja yhtä pitkä matka uuteen juottolaan tai edes taloon, kun se tapahtui, vanhan uskollisen keikkabussin moottorin irtisanoutuminen ja siltä todella paloi sinänsä ymmärrettävästi käämit (tai jotakin vastaavaa). Tuli leiskui, savua oli ilmassa muutenkin kuin sankan tupakinsavun vuoksi ja VJ huusi että moottori palaa. Ensin hämmennystä, sitten kai pelkoakin, mutta moottori sentään sammui nopeasti kuten aidon Popeda-osan pitääkin.
Sitten vain epätoivoista hiljaisuutta kun orkesterimme huomasi olevansa pysähdyksistä teillä tietymättömillä, kaukana asumuksista ja maisema oli kuin Juhani Palmun tauluissa, mutta ilman edes niitä latoja. Ei ollut mitään ihmisasumuksen merkkejä, ei edes lehmiä. Mutta sitten joku huomasi pienen talon juuri kohdalla. Hallelujaa ei huudettu, mutta ei se varmaan kaukanakaan ollut. Jospa tuossa siunatussa mökissä olisi puhelin, pohtivat pojat. Siis sinne koko sonnilauma, mutta varovasti ettei kukaan pelästy.
Mökistä asteli vanhahko emäntä, katseli hetken tuota surkeaa joukkoa ja lausahti sitten ettei hänelläkään puhelinta ollut. Naamat pitkinä katselivat lyödyt soittajamme toisiaan, kunnes samainen emäntä sanoi, jotta hänen veljellään kyllä oli, tuossa viereisessä mökissä. Melkein volttia heittäen joukkiomme lähestyi huomaamatonta pientä taloa, jossa oli jopa autotalli, kun tarkemmin syynäsi. Samassa sieltä jo emäntäkin vanhempi vanha herra saapuikin ongelman jo kuulleena ja lausahti maagiset sanat. -Ei tässä mihinkään tarvitse soitella, mulla on tollanen moottori autotallissa, kyllä mä sen korjata voin, näin virkkoi tuo siunattu aito maatalon isäntämies. Nyt oli Popeda kerrankin hiljaa.
Moottorin mies korjasi nopeasti eikä ottanut edes korvausta työstään, jota lähes ihmeenä voi huoletta jälkeenkin päin pitää. Kertoimet olisivat ollet korkeat (jos niitä olisi silloin jo ollut ja laskettu Suomessa) juuri tuollaisen ikivanhan moottorin löytymisen juuri tuosta paikasta!
Ilman tuota ihmistä jossakin Pohjanmaan metsissä mylvisi tuskaansa kai vielä nykyäänkin noin seitsemän soittajaveljestä, roudareita ja Hullu-Salonen, monta eksynyttä kapunkilaisurpoa. Jos olisivat ruokaa oppineet jostakin saamaan.
Juomaahan suomalainen mies löytää aina, kun krapula yllättää. Tai ehkä juuri tuo helpottavan juoman löytämisen taito olisi lopulta tuonut nuo veijarit kuitenkin ihmisten ilmoille ja nykyään voi kai taas sanoa, monien iloksi!
27.7 Täällä ollaan taas!
Kirjoja on tullut satamäärin ja pyhäaamunkin vietin pää kirjalaatikoissa.
Vergilius Georgica Maanviljelijän työt, Strömmer Metallityöt, Aaro Hellaakoski, Elina Vaara, Sartre Inho, P. Saarikoski jne.
Miksi?
Suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa kysytään aivan liian harvoin miksi jotakin tapahtuu, mikä oli se perimmäinen syy johonkin tekoon tai poliittiseen päätökseen. Tyydytään raportoimaan tapahtumat, ei jakseta analysoida niiden syitä faktiselta pohjalta, vaan korkeintaan mutu-tuntumalta, omia ajatuksia ajaen tai siltä julistetulta kannalta.
22.7 Antikvariaatti Komisario Palmulla on nyt myös facebook-sivut
Kaikki tervetulleita liittymään ryhmään.
21.7 Käykääpä kurkkamassa Palmun ikkunaa!
Granö: Altai, Oriveden historia 1-2, Mannermaa: Uuden testamentin selitysteos I-III, The 69 eyes Route 69, J. Paavolainen: Valkoinen terrori, Hannes Sihvo: Karjalan kuva, Jokipii: Panttipataljoona, Tapio Saarni: Suomen vapaussota 1918 Merkit ja tunnukset, Harold Lamb: The Crusades The flame of islam, M.A Numminen-Esa Saarinen: Terässinfonia, Juice: Siinäpä tärkeimmät, Juhani Seppovaara: Mopolla Suomeen, Mikko Uola: "Seinää vasten vain!", E. T. Seton. Heinäharjun hirvi, Arvid Lydecken: Isoisän iloisia satuja ja säkeitä, Heli Laaksonen: Sulavoi, Mika Waltari: Mikael Hakim jne.
13.7 Kirjatorilla Juicea
Kosket on Tampereen Kirjatorilla hintaan 8, 50.
10.7 Kirjoja on taas tullut
Homeros, A-L Härkönen, B. Landström, Mannerheim, myös englanniksi, Murman Eläinoppi vuodelta 1866, Vonnegut: Maaton mies, W. Bremer: Lentäen yli neljän maanosan, Viksten: Jäämeren erämiehiä, Olsson: Suomen puutarhataidetta,
1.7 Hienoja kirjoja ikkunalla odottamassa Sinua!
Paulaharjuja, Tom Clancya, Waltaria, Maigret-kirjoja (liikkeessä tosi paljon juuri nyt), vanhaa tekniikkaa ja tietenkin kaunoa.
24.6 Kesämyyntiä!
Kesä on alkanut ja asiakkaita riittää taas! Pikku vinkki: Sahalahden kirjastossa taitaa olla jäljellä jatkodekkaria, jonka aloittaa Seppo Jokinen noin 5 kappaletta!
22.6 Odotellen
Vanhan kirjallisuuden päiviä. Perjantaina alkavat! Vaan vielä ei ole alettu pakata, joten nyt kannattaa poiketa.
Vanha kirja on mystinen esine muuttuvassa maailmassa
Vanhoina ns. hyvinä aikoina vanha kirja oli oikeasti vanha ja lähes kadonnut kirja, normaalisti 20-30-luvulla ilmestynyt sota-, erä- tai kansanperinnekirja, jota alan keräilijät metsästivät antikvariaateista. Se oli lapsuuden satukirja, jossa oli kaunis kuvitus. Sota-ajan dekkari komealla kannella ja erilaisella näkökulmalla. Pienen pitäjän pieni historiikki ja jopa kadonneen käsityötaidon oppikirja.
Nyt se voi olla kaksi vuotta vanha dekkari, kolme vuotta sitten ilmestynyt nobelistin arvostettu teos tai ujon omakustannekirjailijan pienen painoksen kansalaissotakuvaus. Kulttuuritoimittajan pöydälleen unohtama arvostelukappale tai jopa Agatha Christien tuorein SaPo-sarjan kirja. Ajat muuttuvat ja käsitys vanhasta kirjasta siinä sivussa.
17.6 Ajatuksesta tekoihin
Jään juhannuslomalle jo torstaina klo 13.
15.6 Ollapa lomalla
Mökillä, pieni tuli takassa (!). Kädessä kunnon dekkari, pöydällä pari palaa suklaata ja aikaa vaikka lukea koko päivä.
Dekkariksi valitsisin joko Rex Stoutia, Maigret'n taikka uuden Reijo Mäen. Kokeilla voisi komisario Montalbanoa kirjallisessa muodossa.
Tällaisessa säässä lomalla on se hyvä puoli, että on lupa olla tekemättä mitään ns. hyödyllistä. Nurmikon leikkuuta tai..no, kun ei tarvitse, ei viitsi edes miettiä.
Mutta enhän minä ole lomalla, odotan kaupassani sinua. Tulit sitten ihan millä kulkuneuvolla tahansa.
15.6 Sää
Siis ei sää, eikä mää mutta tuo ilma. Se suosii kyllä lukuharrastusta. Dekkareita, dokkareita ilmastonlämpenemisestä taikka Virpi Hämeen-Anttilaa, kaikki käy. Voitte myös tuolla tuomaan minulle kasan Samuli Paulaharjun tuotantoa, Asimovia taikka Sartrea, Nietzscheä, Hegelia, Kantia, sehän on kovin intrsesanttia.
11.6 Kirjoja!
Ikkunan täydeltä, uusia ja vanhoja, mutta juuri tulleita. Uusi Bagge, uusi Nykänen, uusi Sapo...
5.6 Kirjoja ikkunalla
Outsider: Atorox Venuksessa, Marton Taiga: Kolmen särkän joki, Ilmo Lieto: Mars-tähden kävijät...ja aivan uusiakin kirjoja.
3.6 Olipa Pomo!
Olimme rouvan kera eilen Ratinassa elämäni konsertissa. Täydellinen tykitys, kolme tuntia loistavaa musiikkia ilman taukoja. Mies ei totisesti päästänyt itseään vähällä, kaikkien oli saatava huomiota sikäli kun se 30 00 ihmisen kanssa onnistuu.
Oli kameroita takaamaan jokainen ikimuistettava hetki screenille jotta se takimmainenkin fani näki.
Uusi laulu Outlaw Pete oli majesteetillinen tilitys, kertakaikkiaan hieno. Oli irkkupolkkaa, gospelia ja rockia, sitä ihteään. Brucen ääni loistavassa kunnossa.
Konsertin järjestäjät tekivät Tampere-PR:ää yli kaikkien virallisten tahojen. Tampereella on loistavaa ammatillista osaamista konserttien järjestäjänä, joten nyt se monitoimihalli tänne ja äkkiä. Tätä herkkua on saatava myös talvella.
29.5 Oho, on taas aikaa vierähtänyt!
Laiskana en ole ollut. Olen ostanut, myynyt ja lukenut kirjoja. Kantanut kirjoja ja hinnoitellut kirjoja. Nytkin olen täällä valmiina niitä ostamaan tai myymään. Tule katsomaan, jos et usko.
Hämeen historiaa...
18.5 Kirjoja on taas tullut
Mauri Kunnasta, Muonituslotan käsikirja ja Musta Raamattu, mm.
Muutama Burroughsin Pellucidar.
12.5 Kesälukemista
Tähän aikaan vuodesta minulta kysellään aina ihmisten kesälukemisista. Itse luen aika lailla samaa tavaraa kuin talvellakin, mihinkäs sitä ihminen muuttuu vaikka aurinko paistaakin. Imagostani en välitä, joten ei tarvitse lukea sitä mitä nyt pitää lukea vaan luen sitä mistä nautin. Jonakin aamuna se on Waltaria, toisena Rex Stoutia viidenteen kertaan, joskus etsin ihan uuden kirjailijan ja silloin tällöin yllätän itseni lukemasta jotakin minulle suositeltua kirjaa. Täytyy muistaa että minulle todella suositellaan kirjoja monta kertaa päivässä.
Tärkeintä lomalla lukemisessa on aito lukemisen nautinto. Ei aina tarvitse ostaa uusinta dekkariakaan vaan levänneenä voi tarttua hiukan vakavampaankin kirjaan.
11.5 Lewis loistaa!
Sunnuntaisin YLE 1:ltä tuleva dekkarisarja Lewis on aivan loistava! Olin perin skeptinen tällaisen Morse-sarjan jatko-sarjan suhteen ilman edesmennyttä John Thaw:ta, mutta olin väärässä. Jos uskaltaisin sanoisin että tämä on jopa parempi...
8.5 Kirjoja tulee!
Tämä on vilkkainta aikaa kirjojen sisääntulon kannalta, kevätsiivojen aika. Nyt kannattaa poiketa!
Acerbi, Wallin, Arvo Ojala, Tsehov, Dostojevski, Saarikoski: Runot ja Hipponaksin runot, Simo Penttilä, Itkonen, Paul McCartney-elämänkerta, Pamuk, Viktor E Frankl, Maria Lang, Jarkko Sipilä, Åsa Larsson, Herodotos...
2.5 Mieluummin se espanjankielinen kesähitti
Ennen maailma sai säännöllisin väliajoin keskieurooppalaisen, yleensä espanjankielisen kesähitin: Tiputanssi, Lambada, Macarena, Ketchup Song ja mitä niitä on ollut.
Nyt tarjoillaan pandemiaa säännöllisesti. Kaipaan kesähittiä!
30.4 Sympatiaa tarjoilijoille!
Varsinkin heille joiden asiakkaat ovat kuunnelleet Iskelmäradiosta Reijo Tanin laulamaa kappaletta Hei punkero, tuo lonkero!
27.4 Kirjalahja
Rellun ruotsin kielen opettajani Vuorisen Aira poikkesi lahjoittamassa kirjansa. Hän kertoo kirjassa Kylmäkoskelta Kärpän suvusta. Mukavaa!
Eilen törmäsin sattumalta aamulenkilläni Pyynikillä ranskan opettajaani ihastuttavaan Gummeruksen Anjaan.
20.4 Vanhan kirjallisuden päivät
Esitteitä voi noutaa meiltä maksutta!
9.4 Harvinaisia kirjoja ikkunalla
Simo Penttilä: Purppuravaippa ja baldakiini, Torpedovene S2:n muisto, KM Wallenius: Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä, Eläin-Aapinen jne.
6.4 Kirjoja tulvii sisään ja hyviä
Eräkirjoja mm. Kojon Teno, sotakirjoja mm. Helsingin valtaus 12.4. 1918. Lydecken: Isoisän iloisia satuja...
Niilo Lappalainen: Äänisen rannoilla, Cussler: Kyklooppi.
1.4 Tekipä asiakas löydön!
Ei aprillia, eikä niitä lisää löydy, mutta vakiasiakas osti englanninkielisen kirjan Saharovista. Katsoessani hintaa paljastui että kirjan edellisen omistaja oli Juice Leskinen ja kirja oli varustettu paitsi hänen ex libriksellään, myös nimikirjoituksellaan ja sillä lähipiirin versiolla, jossa lukee Juhani, ei Juice..
Ai niin se hinta. 6 euroa.
6.3 Tampereen johdolla ei tunnu olevan paljoakaan saavutuksia, on vain tekojen seurauksia.
Kirjoja
Komisario Palmuun on nyt tullut 70-80-luvun eräkirjoja iso kasa. Myös kirja Matti Jämsän tempauksista ja paljon muuta.
25.2 Tärkeätä on valvonta. Niin tärkeätä että Aamu-tv.ssä eräs professori kertoi tänään että lääkäreiden ja sairaanhoitajien työstä enempi puoli menee näiden heidän ajankäyttöönsä liittyvien valvontaan liittyvien papereiden täyttämiseen kuin työhön eli sairaiden hoitamiseen.
20.2 Oscarit
Elokuva-alan palkinnot ovat suuri mediatapahtuma myös Suomessa. Grammyt eivät, ne ylittävät uutskynnyksen vain jos iso rock-, hiphop tai r&b-artisti voittaa, muuten nuo oikeasti laatuun perustuvat palkinnot ovat outoa jenkkien touhua. Jenkkien touhua ovat Oscaritkin, mutta kukaan ei valita.
Johtopäätös: elokuva on yhä taidemuto medialle, mutta musiikki ei. Musiikissa raha ratkaisee ja niin sen halutaan olevankin. Ja levyjen myynti laskee...
19.2 Juicen syntymäpäivä
Tänään, olisi.
18.2 Tankki täyteen
Jos katsoo Komisario Palmun ovelta vasemmalle kohti Satamakatu 8:aa, niin näkee halutessaan talon katon tai parven jossa ideoitiin aikoinaan Tankki täyteen-sarjaa ensi kerran. Paikalla olivat Jussi Tuominen, Neil Hardwick ja Matti Rosvall.
17.2 Huomio
Katselin tässä hiljan Ylen Aamu-TV:tä ja siellä puhuttiin Suomen parhaasta työpaikasta. Tuon menestyvän yrityksen johtaja kertoi heillä olevan sellaisen ideologian, jossa johdon tehtävä on auttaa niitä todellisia asiantuntijoita parhaansa mukaan. Onkohan kukaan muu ottanut tuosta opikseen, voisi kannattaa.
14.2 Hyvää ystävänpäivää!
Kirjojen ystäville.
12.2 Kunnon vanhan ajan talvi!
Tavallista ihmistä päivittäin syyllistävän median kautta ei huomaa, että juuri nyt on se vanhan ajan talvi, jota olemme haikailleet vuosikausia. On kuin siitä ei saisi tämän tulossa olevan oletetun tuhon vuoksi edes puhua tai huomata.
Antakaa ihmiset lehtien stylisteille huutia ja menkää ulos! Pipa päähän ja lämmintä ylle! Tätä se unelmien talvi on: viisi astetta pakkasta, välillä jopa aurinkoa ja lunta siellä missä kaupunki ei tuhlaa rahojaan katujen lämmitykseen. Ei polkupyöräily Hämeenkadulla ole ainoata hyväksyttävää liikuntaa vaan juuri nyt hiihto, luistelu, kävely järven jäällä, pilkkiminen ja sitten vasta kesällä se pyöräily kaikkialla muualla kuin Hämeenkadulla.
Ei kukaan tarvitse mitään puolivillaisia elämäntapaoppaita, kun uskaltaa olla tavallinen suomalainen ja nauttia talvesta. Sitten se kevät ja kesä vasta joltakin tuntuvat kun on kokenut myös talven.
Matti Nykäsen sanoin: Elämä on ihmisen parasta aikaa.
Älkää antako muiden masentaa teitä!
7.2 Jotta totuus ei unohdu
Komisario Palmu on antikvariaatti ja minun pitäisi tässä luetella enemmän ja useammin kirjoja, joita olen ostanut sisään. Se että usein sorrun ajattelemaan ja pohtimaan maailman tilaa ei tarkoita ettei kirjoja ole tullut. Joka päivä niitä tulee, toisinaan jopa paljon.
Kuten jossakin toisaalla näillä sivuilla lukee, haluan nähdä asiakkaani jotka ovat lähes poikkeuksestta sivistyneitä, mukavia ihmisiä. Opin paljon ja päivä kuluu rattoisasti. Siksi en todennäköisesti koskaan laita sivuille lutteloa kirjoistani vaan haluan teidät tänne.
Olen vanha kärtty, mutta väitän että olen ystävällinen niille jotka ovat sitä minulle, ei tämä kauppa muuten olisi pysynyt pystyssä yli 20 vuotta. Kirjani ovat hyviä, vaikka ette minusta niin perustaisikaan. Olen hieman suojelevainen hyvien kirjojen suhteen ja todelliset harvinaisuudet ansaitsevat hyvän kodin.
Hymyllä saa aina alennusta, jos se on mahdollista. Mahtailulla ei koskaan vaikka olisin kuinka rahan tarpeessa.
Mutta kuten sanoin, lähes poikkeuksetta asiakkaani ovat sivistyneitä, älykkäitä ihmisiä joiden kanssa on helppo tulla toimeen. Antikvariaatti on näitä viimeisiä paikkoja, joissa syntyy oikeasti kiinnostavia keskusteluita. Niitä ei televisiossa näytetä, joten ei tarvitse esiintyä vaan aidosti jutella. jos huvittaa, eihän se pakollista ole.
Nährään!
5.2 Kulukorvaus ja luetun ymmärtäminen
Käydessäni koulua kauan sitten meiltä edellytettiin luetun ja kuullun ymmärtämistä. Ei sitä muuten ylikomisarioksi pääsisi, sanottaisiin Reinikaisessa, eikä olisi päässyt ylioppilaaksikaan.
Nykyään voi nostaa kulukorvauksia jos on vaikkapa henkinen sonkajärveläinen tai tyrväntöläinen, vaikka tosin asuisi perheineen aivan Helsingin keskustassa, hyvin lähellä Eduskuntaa.
Olen rockhenkinen, siis vaikkapa newjerseyläinen tai kantrihenkinen ja siis nashvilleläinen. En ilmoita sitä veroilmoituksessa matkakuluiksi, sillä ajatusten siivin saa matkustaa yhä ilmaiseksi.
Olen henkinen kalkkulainen ja vehkajärveläinen, ja Vehkajärvellä minulla on jopa paikka jota käyttää muutaman päivän halutessani asumiseen kesällä noin lomailumielessä. Lomamatkoista ei saa vähentää työmatkakuluja. Minä ymmärrän sen. Ministeri kertoo kirkkain silmin käyvänsä kotipaikkakunnallaan lähinnä vapaa-aikana.
Koululaitoksemme ei siis ole aivan niin pätevä kuin olemme luulleet vaikka arvostan opettajakuntaamme yli kaiken, sillä vian täytyy olla sanan ymmärtämisessä. En tohdi epäillä ketään päättäjää, poliitikkoa ja ministeriä epärehelliseksi, vaikka ääniä on kuultu ja ääneenkin sanottu, että lakia saa rikkoa jos siitä ei ole määrätty rangaistusta. Eihän veroilmoituksessakaan enää tosin lue, että kunnian ja oman tunnon kautta.
Bob Dylan lauloi nuoruudessani: The Times they are a changin'. Hän oli totisesti oikeassa.Tämäkin asia täytyy muuuttaa lailla, pelkkä sanan merkityksen selittäminen ei riitä. Ja vain koska asia tuli julkisuuteen.
Lakeja laatiessa luulisi että sanojen merkitysten tunteminen on tärkeää..
7.1. 2009 Uusi vuosi, vanhat kirjat
Taas mennään...Ikkunassa mm. Waltareita, O. Paavolainen: Synkkä yksinpuhelu I-II, Christie: Odottamaton vieras, Tiira: Epätoivon lautta, Epiktetos: Ojennusnuora, Algot Niska: Yli vihreän rajan. Sisällä liikkeessä paljon kirjoja mm. Urho Kekkosesta ja Eino Leinosta.
31.12 Parempaa Uutta Vuotta!
Ihan kaikille, vilpittömästi!
17.12 Waltarin jouluruno"Joulu,
Se on kuusenneulasten tuoksua ja hiljaista onnellista säikähdyttävää rakkautta
ja kirjoja, ja unta, jossa kasvoja hipovat enkelin siivet.”
10.12 Minä ja Ahtisaari
Tapasin Nobel-voittajan pari kesää sitten Vammalan Vanhan kirjallisuuden päivillä, siellähän tapaa merkittäviä ihmisiä. Kiirettömästi ja ilman itsensä korostamista. Rohkaistuin kertomaan Ahtisaarelle tarinan vuosien takaa. Ahtisaari oli silloin presidenttimme ja hänen adjutanttinsa oli kaverini. Olimme sopineet tapaamisesta kalastamisen merkeissä tämän adjutantin kanssa, olihan mökkimme saman järven rannalla.
Vaihdoin kuluneet verkkarit päälle, olin juuri tullut silloinkin Vammalasta, edessä oli lomaa ja soitin sovitusti tuolle adjutantille. Hän vastasi. -En taida nyt päästä kun ympärilläni on Yhdysvaltain ulkoministeri, Tsernomyrdin ja Ahtisaari, täytyy hoitaa Kosovo.
Ahtisaari hymyili ystävällisesti tarinalleni ja kertoili, että kovasti kiirettä oli tuohon aikaan. Mukava hetki!
9.12 Tampere vuonna 2030
Olen seurannut mielenkiinnolla tätä keskustelua Tampereen keskustasta ja sen tulevaisuudesta. Varsinkin nyt taas tämän Tampere, sinun kaupunkisi-visioinnin jälkeen. Komeassa niteessä haaveillaan Tampereen kuulumista samaan kastiin Milanon, Barcelonan ja vaikkapa Pietarin kanssa. Hienoa, vaikka kaupunkien koossa taitaa nyt ja jatkossakin olla hiukan eroa. Vanhaa kulttuuriperimää ei myöskään hevin rakenneta, se on (tai ei) jo olemassa. Uutta voidaan ja pitää luoda, mutta mainituilla kaupungeilla taitaa olla hieman etumatkaa.
Oudointa eri tulevaisuusvisioissa on arjen unohtaminen. Sen arjen, sen sään, jossa adventtisohjoa tallaamme. Varmasti Barcelonasta tuleekin mieleen lomat, aurinko ja unohtunut arki. Me tamperelaiset emme saa sitä unohtaa.
Tamperetta olisi siis ensisijaisesti kuitenkin rakennettava juuri arjen ehdoilla, ei muille näyttämisen halusta. Käymmehän jatkossakin yhä töissä?
Liikenteen tulisi sujua, kuten suurin osa ihmisistä haluaa. Selkeästi, helposti ja nopeasti joka suuntaan. Sen tulisi mahdollistaa työssäkäynti henkilöautolla ja samalla reissulla tehtävät ostokset. Ruokatunnilla tai töiden jälkeen.
Tavallinen ihminen ei arkena ehdi istuskella capuccinolla pohtimassa imagoaan ja sitä mielipidettä, joka näyttäisi hyvältä lehdessä. Harvalla on aikaa luistella puistoissa arkisessa Suomen talvessa työpäivänä, eikä kai moni näillä ilmoilla juuri haluakaan. Ostoksia hän haluaa tehdä kuitenkin lähes päivittäin. Keskustan liikkeissäkin, eri kauppoja ja hintoja vertaillen. Siinä lyhyessä ajassa, joka ruokatuntia viettävällä on. Tai pitkän, väsyttävän työpäivän jälkeen.
Viikonloppuun jäisi aikaa levätäkin. Tai harrastaa. Vierailla mummolla tai sukulaisissa. Viettää sellaista tavallista elämää.
Visioita tarvitaan, korkealentoisiakin. Pitää osata katsoa tulevaisuuteen. Olla kulturelleja. Mutta arkea unohtamatta.
3.12 Kunniamerkki
Hienoa että ystäväni Eero Mölsä sai korkean kunniamerkin. Se tiesi paikkansa.
22.11 Kyllä on pieni maailmakuva
Eräs mainosmyyjä sanoi minulle aamulla, että se Satamakatu on niin kaukana ja syrjässä. Siis kaksi korttelia Hämeenkadusta! Yksi kortteli Sokoksesta.
Ei ihme, että ilmaisjakelulehdet ovat aika ohuita nykyään.
15.11 Hauskaa!
Eilen Karo Hämäläinen poikkesi talossa ja me nauroimme niin. Olisipa Jari Tervo ollut kuulemassa, niin kauniisti hänestä puhuimme, oikeasti.
Jari Tervohan on nyt se oikea Finlandia-voittaja, sillä hän varastaa nyt kaiken huomion mediassa. Vetoomuksia, kohua ja myyntiä. No, sen suo hyvälle kirjalle. Karo muistutti että monta muutakin hyvää kirjaa jäi listan ulkopuolelle.
10.11 Muovijäte
Olen aika ihmeissäni, kun koko keskustelussa ilmastonmuutoksesta keskitytään yhä enemmän vain henkilöautoiluun ja varsinkin Hämeenkatuun. Ainakin yleisönosastoissa. Ikään kuin asiasta ei enää olisi väliä, vaan kyse on jo valtataistelusta. Sen pienen osan diktatuurista, jotka oikeasti pyörällä talvella töihinkään matkustavat. Hekin tarvitsevat Hämeenkadun pyöräkaistoja vain imagosyistä.
Kukaan ei esimerkiksi vastusta tätä suuntausta erilaisiin pieniin muovipakkauksiin. Jätemäärät kasvavat koko ajan kun mainoksilla myydään pieniä vesipulloja ja erilaisia gefilustuotteita. Makkaran siivutkin on yhä pienemmissä erissä, (joita on yhä vaikeampi avata).
26. 10 Noin 55 kirjaa ikkunalta
Waltari: Maa on ikuinen, Waltari: Muukalaislegioona, Waltari: Turms kuolematon, Waltari: Suuri illusioni, Kafka: Linna, Kafka: Amerikka, Kafka: Oikeusjuttu, Oswald Spengler: Länsimaiden perikato, Seppo Jokinen: Suurta pahaa, Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva, Pekka Teerikorpi: Miljoonan vuoden yksinäisyys, James Joyce: Dublinilaisia, Pentti Saarikoski: Runot 61-66, Paavo Haavikko: Näytelmät, Paul Auster: Leviatan, Mikko Karppi: Väinämöisen vyö, J. R. R. Tolkien: Hurinin lasten tarina (toim. C. Tolkien), A. Galland: Ensimmäiset ja viimeiset, Chaucer: Canterburyn tarinoita, Simenon: Sumujen satama, Arto Paasilinna: Rietas rukousmylly, AKS:n tie 1938, Donald McCraig: Rhett, Göran Schildt: Daphne kuudessatoista maassa, Jodi Picoult: Yhdeksäntoista minuttia, Erich Fromm: vaarallinen vapaus, Thorkild Hansen: Onnellinen Arabia, Tuija Lehtinen: Mies taskussa, Anthony Bozza: Eminem, Keijo Siekkinen: Jäähyväiset rakkaudelle, Lee Child: Tilinteko, Pertti Virtaranta: Suomen kansa muistelee, Sariola: Susikoski sulhaspoikana, Alan Spence: Puhdas maa, Lincoln Child: Uusi Atlantis, Robert Harris: Haamukirjoittaja, Fred Vargas: Ei takkaa, ei tupaa, Kathy Reichs: Maanantain murheet, K. Kemppinen:Lumikuru, Ivo Andric: Drina-joen silta, Anna-Leena (Mirri) Härkönen: Palele porvari! ja muita kertomuksia, Mauri Paasilinna: Kylmän sodan kauppamiehet, Brooke Shields; Tuli sade rankka, Laila Hirvisaari: Myrskyn edellä, Norman Malcolm: Ludwig Wittgenstein muistelmia, Päivi Alasalmi: Matkalla paratiisiin, John Ajvide Lindqvist: Ystävät hämärän jälkeen, Henry Miller: Ilmastoitu painajainen, John Killen: Luftwaffe...
25.10 Mukava aamu
Vanhoja kamuja poikkesi. Koulukaverini Järvenpään Jussi ensin ja sitten emeritus roudari, mm. Eppujen ja Juicen mukana ollut ja Agentsien kaikki kaikessa, legendaarinen Lalli kävi myös sanalla. Hienoa!
20.10 Kirjailijan nimi isolla, kirja myy
Tässä minun työssäni huomaa hyvin, että kirjasinkoko on kovasti pienentynyt viime vuosina, kirjan sisällä ja varsinkin kansissa. Pienimmällä kirjan selässä.
Kysessä ei siis ole ikääntymisen tuoma harha.
Hyvin myyvät kirjailijat eivät sorru silti tuohon,vaan kehtaavat ja haluavat myydä kirjojaan myös yli 40-vuotiaille...
9. 10 Iso-Pate Peltonen tänään 75 vuotta! Iso vaikuttaja myös Popedan takana, puhelinlaskut kun makseli kiltisti kun minä managerina hääräsin. Silloin alkuvuosina, joista tosiaan on jo aika kauan.
19.9 Hyvää Mika Waltarin 100-vuotissyntymäpäivää!
4.9 Uusia sanalaskuja, havaintoja ja aforismeja. (En väitä keksineeni näitä, nämähän ovat hauskoja)
Avainrengas on kätevä pikku härveli, jonka ansiosta voit hukata kaikki
avaimesi kerralla.
Hölkkää, niin kuolet terveempänä.
Idiootit pitävät yllä järjestystä, nerot hallitsevat kaaoksen.
Ihmiset ovat kuin viinit, huonot muuttuvat vanhoina happamiksi, hyvät
tulevat vanhetessaan yhä paremmiksi.
Ihmisillä, jotka väittävät, etteivät anna pikkuasioiden häiritä
itseään, ei ole koskaan ollut hyttysiä makuuhuoneessaan.
Ihmisiä on kolmenlaisia. Niitä, jotka osaavat laskea, ja niitä, jotka
eivät osaa.
Kukaan ei ole hyödytön. Aina voi olla edes huonona esimerkkinä.
Kun on korviaan myöten kusessa, on parempi pitää suunsa kiinni.
Kysyvä ei tieltä eksy, hän on jo eksynyt.
Meille on annettu kaksi lahjaa, joita tulisi käyttää mahdollisimman
paljon - huumori ja mielikuvitus. Mielikuvitus korvaa sen, mitä emme
ole ja huumori auttaa meitä hyväksymään sen mitä olemme.
Miehiä on kahta eri tyyppiä. Niitä jotka pitävät kaikkia naisia
pikkutyttöinä ja niitä jotka käyttäytyvät niin kuin nainen olisi
heidän äitinsä.
Minkä nuorena oppii, sen vanhana unohtaa.
Mitä enemmän asioita tietää, sen enemmän tietää asioita, joita ei tiedä.
Naiset pitävät hiljaisista miehistä, he luulevat heidän kuuntelevan.
Naura ongelmillesi, niin kaikki muutkin tekevät.
Pessimismi on aivan turhaa, ei se auta kuitenkaan mitään.
Pitäisi olla tikka. Saisi elantonsa takomalla päätään puuhun.
Raha on ikuista, vain taskut vaihtuvat.
Se viimeksi nauraa, joka hitaimmin ajattelee.
29.8 Kirjoja tulee, kirjoja menee
Joskus on liian kiire, että ehtisi kirjoitella tänne, mutta juuri silloin kannattaa poiketa. Todennäköisesti hinnoittelen kirjoja juuri hyllyyn tai ikkunalle. Juuri tuli pari Olavi Paavolaista.
8.8 Komisario Palmu täytttää tänään 20 vuotta!
Onnittelut minulle.
6.8 Kris Kristofferson
Koin eilen Tampere-Talossa yhden elämäni parhaan konsertin kun Kris Kristofferson esiintyi silmämääräisesti katsoen täydelle salille. Van Morrison Porin Jazzissa joku vuosi sitten menee lähelle.
Mies ja kitara, sanottavaa ja taito se sanoa, se riittää. Standing Ovation oli todella aito, ei vain kohteliaisuus. Keikka ei ollut nostalgiaa, se oli kulttuuria. Elämys vaikka vertaa.
Musiikkimedia Suomessa kirjoittaa Nightwishin naislaulajan mekosta. Mitä tekemistä sillä on musiikin kanssa? Tai Holly Valancen bikinikuvilla. Kuka on tuo Holly, kuka on häntä kuullut?
Levyyhtiö ei Krisiä mainostanut, paikallinen levykaupa onneksi oli ymmärtänyt, että jos paikalla on pari tuhatta miehen fania, myös levyillä on kysyntää.
Kris Kristofferson on etusivun marginaalitähti, jonka lauluja on levyttänyt vuosien varrella lähes jokainen supertähti Elviksestä Janis Jopliniiin. Miehen laulut elävät vieläkin vuosikymmeniä.
Helsingissä oli myös täysi sali täynnä Kristofferson-faneja. Osa tuli myös Tampereelle. Olisipa myös ns. musiikimedia ollut paikalla, olivat kuulleet musiikkia. Radiosta ette Kristoffersonia kuule, ette myöskään kuule koskaan kuule perusteluja tuolle seikalle. Tutummat sanovat, että kyllähän minä itse pidän, mutta kun ei...
Montaako Idols-tähteä haluaisitte kuulla kaksi tuntia vain kitaran säestämänä?
5.8 Maigret ja Christie
Ostin ison nipun molempia..
4.8 Tärkeimmät onnittelut!
Sain juuri Satu Waltarilta onnittelut Komisario Palmun 20-vuotispäivien johdosta. Tulin lähes onnelliseksi...
29.7
Taloon tuli loistavia, uudehkoja kirjoja: Coelho, Remes, Foucault, Pamuk, Härkönen jne..
15.7 Naapurissa avataan nyt Antiikki ja Sisustus Matilda
Kannattaa tulla tarkistamaan!
Ja Meikkikatuhan avattiin jo viikko sitten.
7.7 Juhlapäivä lähestyy.
8.8. 2008 Komisario Palmu täyttää 20 vuotta! Kerro ihmeessä ehdotuksesi miten noita synttäreitä pitäisi Palmussa juhlia. Jos sen toteutan, on selvää että palkkio on luvassa! Lähetä e-mailia. Os. Yhteystiedot-sivulla.
30.6 Vammalassa oli kivaa!
Oli väkeä, mukavaa ja kauppa kävi. Tapasin pitkästä aikaa myös Matti Kassilan!
Espanja voitti, hianoo! Eihän Saksa jaksanut...
23.6 Tällä viikolla Vammalaan!
Pakkaaminen alkaa jo varmaan tiistaina. Kannattaa käydä mahdollisimman pian, jos aiot napata saaliin ennen Vammalan Vanhan Kirjallisuuden Päiviä!
Hauskaa Juhannusta kaikille, joka tapauksessa!
14. 6 Moraali
2000-luvun alku muistettaneen myöhemmin aikana, jolloin moraalin perään lakattiin kyselemästä.
Keksittiin myös uusi journalismin laji, jankuttaminen. Eikä yksikään toimittaja saa juttuaan tehtyä ilman sanaa haastava. Paljon puhutaan, että ihmiset eivät lue. Väärin, toimittajat eivät lue ja sanavarasto kapenee. On vain pelastavia sloganeita, sanoja ja sanontoja, jotka saavat jutun olevan jotenkin hyväksyttävän ja oikean tuntuinen, mutta ilman sitä oikeata sisältöä.
Vänkäisivät edes, vänkääminen on älyllistä toimintaa. Mutta älyllinen laiskuus taas on muotia. Cool.
Herääkin kysymys, että johtuvatko englanninkielisistä ilmaisuista tutuksi tulleet sanat ja sanonnat siitä, että juttujen alkuperä onkin ulkomaisissa, englanninkielisissä lähteissä, joista kiireellä käännetään juttuja omiksi.
Uutisenkin määritelmä on muuttunut. Nykyään on uutinen, jos miljoonilla mainostettua ja saman verran ilmaista mainontaa saanut Kylie vetää muutaman tuhat katsojaa Hartwall Areenalle, mutta ei kun 20 000 ihmistä kokoontuu Sylvään koululle oikeasti ostamaan kirjoja. Vaikka kukaan ei median mukaan enää lue, nykyään. Pohtikaapas tuota, oikeesti, kuten laulussa lauletaan.
Miettikääpä myös kuinka paljon Sinkkuelämää-elokuva sai ilmaista julkisuutta, vaikka kukaan ei edes viitsi väittää sen olevan merkittävä elokuva. Miettikääpä myös sen ilmaisen julkisuuden syitä, siinä vaalirahoituskeskustelusta nauttimisen lomassa. Pohtikaa miten Teitä suorastaan käskettiin keskittyä elokuvassa näkyvään muotiin ja tuotemerkkeihin.
Toki on aina kehittävää miettiä miksi tamperelaiset päättäjät tukevat varsin näyttävästi juuri lempääläläistä yrittäjyyttä.
11.6 Kirjoja ja kisoja
Muistutan nyt varmuuden vuoksi, että vaikka vaimoni kanssa tuijotan EM-kisoja illat, niin päivät touhuan ankarasti kirjojen parissa. Kirjoja tulee ja menee koko ajan. Waltareitakin on ikkunalla komea valikoima, mm. Muukalaislegioona ja Maa on ikuinen.
Järvisiä ja Paulaharjuja. Marx: Pääoma, Platon: Valtio, Kaufmann: Hauskoja muistoja Tampereen tienoilta, Asimov: Säätiön alkusoitto, Gadd: Satakunnan kihlakuntain... (näköispainos), Historiallinen ja maantieteellinen kuvaus Pirkkalan pitäjästä (näköispainos). O. Paavolainen: Synkkä yksinpuhelu 1-2, Kantakoski: Suomalaiset panssarijoukot 1919-1969.
Espanja oli kisoissa iloinen yllätys, varsinkin David Villa. Median mainostamia huonoja välejä Fernando Torresin kanssa ei totisesti näkynyt.
Zlatan oli taas se ylimielinen futiskukko, mutta voittomaali on aina voittomaali.
Mielenkiintoista olisi kyllä nähdä joskus vaikka Saksan ja Italian välinen ottelu Rantaperkiön hiekalla. Voisi kaatuilu hieman vähentyä. Pelataanhan NHL:ää joskus ulkojäällä, miksei EM-kisapeli hiekalla, siis edes yksi.
9.6 Kisat lähtevät tänään toden teolla käyntiin
Saksa oli Saksa, lähinnä teki vaikutuksen tämä Podolskin tyylitaju. Mutta tänään odotukset ovat korkealla. Taitoa on kentällä tarpeeksi ja kovuuttakin aivan tarpeeksi. Mutu-tuntumalla sanoisin, että tasureita on ilmassa.
7.6 EM-kisat juhlistavat kesän!
Englanti on pois joukosta, joka on sekä hyvä, että huono asia. Englanti- ja Beckham-fanina minulla ei ole ehdotonta suosikkia, joiden kohtalosta pettyä, mutta toisaalta on kerrankin tilaisuus katsella kisoja pelkästä pelistä nauttien. Nauttia Cristiano Ronaldon häikäisevästä tekniikasta ja Fernando Torresin maalivainusta mahdollisimman pitkään, mutta ilman sitä lähes kestämätöntä jännitystä mitä jääkiekon MM-kisat ja Tapparan mitalitaistot tuovat. Tai kun Kiira luistelee. Nyt voi olla levollinen kuten kiekko-Ilveksen kannattaja silloin kun mitaleista pelataan. Oman nuoruuteni sankareita olivat Semi Nuoranen ja Kalevi Nupponen. Muistan jopa purkankuvan Simo Lehtosesta. Molo Rinne oli legenda, jota en olisi itse halunnut kentällä kohdata. Toivosen Kile, suuri persoona, olihan heitä. Tuli ja meni Erkki Leppänen ja muistot uskomattoman hienoista maaleista. Aaltosen veljekset, Zico ja tietysti Jallu Wiss, jo TPV:n aikana. Kukaan ei enää myönnä, mutta minä kehuin jo silloin aina Vallu Popovitsia, muut Tammelan asiantutuntijat haukkuivat miestä laiskaksi ja kehuivat Olli Ivanovin työmoraalia. No, tottakai keskikentällä pitää tehdä töitä ja Olli oli hieno pelaaja, mutta jalkapallossa saa taidolla ja järjellä oikaista ja sen Vallu osasi ja osaa. Mark Joseph oli myöhempien aikojen Molo Rinne, kova kentällä, mutta siviilissä kaikkien kaveri, myös minun. Oma pelaajataustani on TPV, Kalkun Urheilijat (Kivelän Siiki!), Ikurin Vire (Kiitos Jäkrä, Mustajärvet ja kumppanit, oli hauskaa), TBK;n kulta-ajat (Epe, Imppa, Niilo, Vili ja Orre. Ja sata muuta), Atletiko Poko (Pelasin jopa Jyrki Hämäläistä ja Pepe Willbergia vastaan, Kauniaisissa) ja Rock-futiksen SM-kisat (Kuosmasen Sakun Jumalan käsi ja Atik Ismaeliin tutustuminen, uudestaan. Hurjassa nuoruudessa oltiin jo Syrjän Martin, Kojon ja Atikin kanssa nähty ainakin Tavastia-klubilla.) Jalkapallokentällä tutustuin myös Niämis-Villen Eetu-isään ja sen kohtaamisen seurauksena heitin täyden voltin ilmassa. Oli heti siis selvää, että meitä tuli kavereita! Jalkapallossa oppii, että vihanpito, jos sitä siksi voi sanoa, loppuu heti, kun tuomari viheltää pelin päättyneeksi. Jopa tuomarit morjestelevat yhä. Minä olen Manchester Unitedin kannattaja jo vuodesta 1967, kiitos George Bestin. Hänestä löydätte tarinaa toisaalta näiltä sivuilta jos viitsitte etsiä. Näissä kisoissa nautin taitureista ja maalintekijöistä. On hienoa, jos vielä löytyy kavereita, kuten Ronald Koeman aikanaan, jotka eivät katso tarpeelliseksi juosta maalin lähelle, vaan tykittävät pallon verkkoon juoksusta jo 40 metristä. Tapa oikaista järjellä ja voimalla sekin! Apusen Matti tykkää Saksan pelityylistä ja on sitä mieltä, että jyrääminen on aliarvostettua. On siinä pointtinsa, kun katsoo Saksan menestystä. Mutta... Hienointa on löytää uusia sankareita, taitureita ja suosikkeja. Heitä löytyy näistäkin kisoista varmasti! Nähdään hienoja maaleja ja ehkä jopa minä vihdoin tajuan Zlatanin suuruuden.
2. 6 Juice
MUSTAT PAVUT
Maistiainen Kaarina Valoaallon tulevasta teoksesta Avantgarderob ja muuta irtaimistoa (ilmestyy elokuussa 2008, Kustannusosakeyhtiö Tammi)
Öiden nukkuminen on kuin puiden syömistä. Hitunen iltaruskoa päässä.
Eve keräsi rohkeutensa ja meni sanomaan Juhani L:lle pari sanaa. Kaikki tuijottivat.
Ei kukaan uskaltanut kuivin suin mennä miestä tervehtimään. Liian suuri julkisuus on kuin piikkilanka joka eristää ihmisen muista. Sen Eve tiesi itsekin. Metallinhohtoiset terävät nastat kiilsivät miehen pelonkutistamista pupilleista. Juhani L. oli jäykkänä kauhusta.
Koko kirjallisuutemme eliitti vaihtoi ikävystyneenä jalkaa mukulakivetyllä torilla odotellen laivaa kustantajan omistamalle pikku saarelle. Edessä olisi piristävä saaristoristeily.
Mies esiintyi ensimmäistä kertaa kirjailijana. Muusikkona hänet tunsivat muutkin kuin asemalaitureiden kellot, voisi sanoa koko valtakunta patsaineen.
Eve istui sarjakuva-albuminsa vastikään julkaisseen nuorukaisen viereen ja näki ympärillään TV:stä tuttujen kulttuuritoimittajien pärstiä ja maan suurimpien päivälehtien kirjallisuusarvostelijoita, kirjailijat ja kääntäjät sen sijaan olivat vähemmistönä.
Saarella Juhani L. oli paniikissa koska hän oli lopettanut alkoholinkäytön, piikkilanka-aita tästä vain vahveni. Mies seisoi ikivanhan huvilan pimeässä nurkassa ja keskusteli tuskaisesti nuoren naisen kanssa, jonka oli ottanut esiliinakseen. Muut istuivat ja söivät, toiset valmistautuivat saunaan pyyheliinat olkapäillä.
Eve kuiskaili sarjakuvapiirtäjälle kirjoittamattomia käytösohjeita. Täällä on juotava, mutta ei humalluttava, humalaista halveksitaan, kirjallisuudesta puhuminen on alussa kielletty, vasta illan notkistuessa haukutaan ensin kollegat, sitten käydään tapaamassa kriitikoita, mieluummin niin ettei kukaan näe, sillä kysymys ei voi olla muusta kuin pisteiden keruusta seuraavaa kirjaa silmälläpitäen, tai kalavelkojen maksusta. On oltava äärimmäisen varovainen, sillä seurustelu kriitikoiden kanssa tulkitaan liian helposti suhdetoiminnaksi. Tänne ei ole tultu, niin kuin näyttäisi, rentoutumaan. Täällä luodaan kontakteja, kuten presidentit kalamatkoilla.
Käynti jonkun kulttuuritoimittajan kanssa saunassa tai samassa ulkohyyskässä voi avata arvaamattomia väyliä, mitä tulee uuden teoksesi kääntämismahdollisuuksiin, tai TV-sovitukseen. Hätä ei siinä mielessä lue lakia. Ja paras tuuri käy silloin, jos saat saunassa selänpesijäksi jonkun varttuneen kirjallisuustieteen professorin, antaessasi hänelle virttynyttä vihtaa vaihdatte hymyn, ja tämä sinetöi erään virstanpylvään kirjailijan urallasi, puhumattakaan mahdollisista jatkoista, jotka sovitaan aivan pikkutunneilla laivan juuri paluusatamaan saapuessa, hän saattaa käyttää tungosta hyväkseen ja sujauttaa suukon poskellesi, mistä äimistyneenä olet keikahtaa nurin, ja hän tarttuu sinua huomaavaisesti kyynärpäästä ja saattaa sinut turvallisesti tolpillesi.
On hyvä tuntea venäläistä nykykirjallisuutta, Brodskyllä tai Bella Aihjmadulinalla, jota et ole lukenut puhumattakaan että osaisit lausua nimen, saati kirjoittaa, voit näyttää lukeneesi Parnassoa.
Ei tietenkään pidä mennä takkia leväyttelemään pohjatietojen ollessa perusteettoman hataria.
– Soossit sikseen, Eve lopetti läimäyttäen miestä yllättävänkin pehmeään olkapäähän.
Väsyneenä jo ties kuinka monenteen matopeliin Juhani L:n seuralainen Pirkko oli sulkemassa kännykkäänsä, kun sai samban rytmeillä varustetun viestin Marialta, Juhani L:n ystävättäreltä. – Älä unohda lisätä vettä mustille pavuille ja pikku lusikallista suolaa viimeiseen vesimäärään, äläkä tule epätoivoiseksi, ne kestää kypsyä jopa kolme tuntia.
Pirkko huudahtaa hätääntyneenä: – Pavut! Perhana Juice, unohdettiin pavut – ja hella päälle! Juice pyörii hysteerisenä paikallaan ja viittaa kustantajan edustajaa luokseen. Nyt on heti päästävä maihin. Pirkko kuiskaa miehelle: – Älä puhu pavuista. Pyydä vaan venetaksi ja toinen taksi odottamaan satamaan. Kuinka helvetissä me voitiin unohtaa ne. Ja vara-avaimet ex-vaimosi palautti eilen postilaatikosta.
Juicen hätätila vain syvenee muiden tultua saunasta. Tyhjiä viinipulloja ja kaljakoreja kärrätään takahuoneisiin, tarjoilijat kiikuttavat uusia juomia.
Kukaan ei tiennyt mitä todella tapahtui. Kun Juice tilasi taksin muut tulkitsivat sen niin, että mies oli tottunut olemaan tähti. Täällä hän sen sijaan oli kuka tahansa muu.
Yö oli vielä nuori.
Hän oli kuulemma alkanut yhtäkkiä voida pahoin ja hänelle piti tilata yksityisvene viemään hänet kaupunkiin. Kustantajan tilaaman veneenhän piti tulla parin tunnin päästä, eikö se diiva nyt olisi voinut odottaa, kuten muutkin? Se tuntui käyvän kaikkien mielessä. Ei. Vene tilattiin. Ja sanaakaan kenellekään lausumatta Juice poistui saarelta.
31.5 Livahdan
Lähden tänään hiukan aiemmin. Kiiran lakkiaiset...
Päivän kysymys
Tiesittekö, että tällainen kirja on nyt myynnissä kirjakaupoissa:
Leskinen Juice: Sanataiteilija kävi täällä
Juice Leskisen valitut runot 1975– 2007
Minä muuten en tiennyt!
22.5 Päivän mies
Näyttelijä Eppu Salminen. Maisteri. Loistava lopputyö Lasten ristiretki (Kyllä, olen lukenut sen). Manchester United-fani, joka oli paikan päällä Moskovassa.
19.4 Hapannaamat ovat parhaita työntekijöitä
Happamat, negatiiviset ja tyytymättömät työntekijät ovat parhaita työntekijöitä.
Näin kertovat liikkeenjohdon ja psykologian professorit Jennifer George ja Jing Zhou.
-He ovat luovia ja lykenevät ratkaisemaan ongelmia, koska ovat koko ajan tyytymättömiä asioiden nykytilaan.
Hei, tuossa on minunkin salaisuuteni. Olen erinomainen!
5.4 Harmaata
Harmaata, perin harmaata. Myös sielussa. Pitäisi osata elää kuin mestarillisen Mika Waltarin Antti Tykinvalaja, turhia murehtimatta, elämästä nauttien. Muiden murheita pohtimatta, välittämättä elämän olemattomasta reiluudesta. Olla vain, ottamatta kantaa. Mutta kun mieli on kuin Uuno Kailaa, lauloi edesmennyt ystäväni Juice.
Sielussani on se pieni jokin, joka yrittää nähdä elämää muidenkin kuin vain oman itseni kautta. Jokin minussa uskoo yhä reiluuteen, vaikka mitään todisteita siitä ei juuri näe. Uskon yhä, että se ei tee kenestäkään luuseria, että näkee muutakin kuin oman etunsa. Toista on minulle ihan päin naamaa väitetty.
Miksi juuri minä tunnen tuskaa myös muiden epäonnesta kun muodissa on nauttia niistä? En tiedä, mutta paljon turhaa murhetta se aiheuttaa, mutta ei sitä itsestään pois saa, enkä oikeastaan haluakaan. En osaa olla tyly, erehdyksiäni tunnustamaton nykyajan malli-ihminen.
Yritän tehdä mitä lupaan ja olla lupaamatta, jos en aiokaan täyttää lupauksiani. En vetoa kiireeseen, koska harvalla elämä lopulta niin kiireistä on. Tai jos on, niin ei pidä tehdä katteettomia lupauksia.
Voi kun tulisi kesä, murheeton ja valoisa. Kaikki osaisivat tehdä työnsä, toista loukkaamatta ja eläisivät muitakin edes hiukan ajatellen.
Ei niin, että se näyttää hyvältä lehdessä tai että teen tässä menestyksekästä poliittista työtä, vaan siksi että oikeasti välittävät myös toisesta. Tällä viikolla en ole moista juuri havainnut, muutamaa hyvää ystävää, perhettä ja vaimoa lukuunottamatta. Mutta sehän riittää jo pitkälle!
Kirjan kanssakin voi välillä paeta arjen harmautta ja epäoikeudenmukaisuutta sinne jonnekin ja palata takaisin vain kirjankannet sulki pamauttamalla.
(Ups, mikä heikkouden hetki. Muta en silti poista sitä. Taidan napata tuosta ikkunalta MA Nummisen kirjan Baarien mies (2.painos) ja katsoa tuleeko jo sitä lukemalla pöhnään.)
2. 4 Tänään
AL käsitteli monitoimihallia primäärisin argumentein;)
1. 4 Havaintoja
Toivottavasti en koskaan ala kuvitella, että yli 60-vuotiaan miehen tekstiviestit ovat viihdettä ja tärkeää luettavaa. Kaikesta tarjolla olevasta luettavasta valitsisin vapaaehtoisesti siis ne luettavakseni...
Perusmatematiikkaa: Jos monitoimihallin pyörittämiseen tarvitaan noin 150 käyttöpäivää ja jääkiekon maksimi on noin 60 päivää, niin tärkeintä olisi kuulla ja nähdä kaupungin selvityksessä mukana ollut ohjelmatoimistojen näkemys hallin käytöstä kulttuurihankkeisiin.
Ymmärtääkseni ko.toimistot olisivat hyvinkin valmiita vuokraamaan hallia suurten tähtien Tampereelle tuomiseen. Tätä tietoa en mediasta löydä hakemallakaan. Miksi näin?
23.2. Harvinaisia Waltareita!
Sinun ristisi juureen, Dsinnistanin prinssi ja Muukalaislegionaa, kaikki ensipainoksia.21. 2 Messut
En oikein ymmärrä ideaa, josssa mennään messutapahtumaan ostamaan samoja uusia kirjoja, joita saa kirjakaupasta ja maksetaan sinne vielä sisäänpääsymaksu.
Vammalan Vanhan Kirjallisuuden Päivät ymmärrän hyvin, sillä sinne ei ole pääsymaksua ja kirjat ovat pääosin harvinaisia ja kauppiaita paikalla yli 60. Toisaalta ei antikvariaattiinkaan ole pääsymaksua ja niissä kirjoja on sekä uudehkoja, että valtavan paljon kirjoja joita ei muualta saa.
Sanon vielä kerran, että fiksuinta kierrätystä mitä minä tiedän on tämä antikvariaattitoiminta.
14.2 Ystävyys
Olen ennenkin sanonut, että ystävyys on kaksisuuntainen tie. Ystävä soittaa tai tulee käymään silloinkin kuin ei tarvitse palvelusta.
Tässä lisäksi yksi hauska yksityiskohta Komisario Palmu-elokuvasta. Nostin sen esiin, vaikka olen sen ennenkin julkaissut:
Kaasua, komisario Palmu-elokuvan pastori P Mustapää
Minua jäi vaivaamaan, miksi tämä hahmo oli nimeltään juuri P Mustapää. Epäilin pientä vinoilua. Tässä Panu Pajalan vastaus:
Joo, Hannu, taitaa siinä pientä lempeää vinoilua olla. Martti Haavio ei koskaan hyväksynyt Waltaria, ks. vaikka Pidot Tornissa 1937, missä Dosentti panee Waltarin toistuvasti matalaksi. Ritva Haavikon mielestä Haavio ja Tynni vihasivat Waltaria. Siihen nähden aika ovela ja humaani piilovastaus dekkarissa.
Panu
26. 1 Kulttuuriuutinen tuli Frangenin Simolta!
Tervehdys Tammelasta, Hannu!
Joskus vuosi pari sitten mainitsit, että palind