Kesäkuun viestit
Tämän vuoden 2008 tarinat löydät klikkaamalla Päiväkirja-sivua.
28.6 No ny ne teki Sulosen Teposta Tampereen tietohallintojohtajan! Hieno valinta, onnittelen Tampereen kaupunkia! Sivistynyt mies, niin kuin päiväkirjani lukijat ovat huomanneet.
27.6 Kirjoja!
Kivirikko: Suomen linnut 1-2, B. Landström, La Fontaine, Hornborg: Purjehdusmerenkulun historia...
27.6 Juhannus takana, Vammalan kirjapäivät edessä!
Loppuviikolla taas Vammalaan. Vielä tänään ei pakata paljoakaan...jos haluat napata hienon kirjan ennen Vammalaa. Tai myydä sellaisen minulle.
23.6 Hauskaa juhannusta!
Aamulehti on aloittanut uuden kesädekkarin Ilveksen suursta sentterinmetsästyksestä..
Jatkuukohan dekkari joka viikko koko kesän?
Hauskaa juhannusta kaikille! Olkaa varovaisia liikenteessä ja vesillä, haluattehan nähdä dekkarin lopun!
Ottakaa siis rauhallisesti, kuunnelkaa Paten Rokkimakkaraa ja syökää hyvin! Nauttikaa kaikki Suomen suvesta, saunokaa ja kuunnelkaa myös lintujen laulua!
Mika Norosen sanoin, joskus on vaan pakko olla pulla suussa ja katsella lintuja! Muuten ei jaksa.
Elämä jatkuu juhannuksen jälkeenkin, yhä ehompana!
22.6 Uudehkoa kirjallisuutta tuossa ostelin
Sain ne juuri lajiteltua ja hinnoiteltua. Mielenkintoista materiaalia: Jouko Turkka, Karl Marx, Andy Warhol, Beatles, Juha Relander, Heikki Ylikangas, Bill Gates, Michael Moore, Hannu Rautkallio, Brett Easton Ellis, Juha Siltala, Charles Bukowskia englanniksi (paljon), Martti Innanen: Frank, Samuel Beckett, Matti Jämsän tempauksia Juicen nimikirjoituksella jne.
21.6 Älkää nyt juhannusta vielä aloittako!
Nyt on aika vielä olla aktiivinen ja hoidella hommia alta pois, jotta sitten juhannuksena saa mieli auvoisena tanssata vaikka Åke Blomqvistin discotanssiaskelin.
20.6 Mustaa huumoria
Vicky Rosti on tietysti rautaa, mutta jotenkin minua joskus hiukan karmii se ilonpito biisin kohdassa, missä lauletaan, että...jäi äiti itkemään, mä kuolevan Chicagon nään! Kaikki mukaan!
20.6 Nyt ostaisin hyviä kirjoja!
Kesä on komeimmillaan, Vammalan Vanhan Kirjallisuuden Päivät lähestyvät ja mieliala jatkaa nousuaan. kaikki on kuin ennen. Teemu Selänteen (media)kausi on parhaimmillaan, muut kiekkoilijat lomailevat, samalla kovaa treenaten toki.
On se hyvä kiva tuo kesä! Vielä kun radiokin soittaisi uusia iloisia biisejä! Listaankin hiukan kesähittejä malliksi:
1. Pate: Rokkimakkara
2. Kenny Chesney: No shoes, no shirt, no problems
3. Jorma Kääriäinen: Pieni mökki
4. Peitsamo & Freukkarit: Takaisin Tupeloon
5. Big & Rich: Love Train
6. Tim McGraw: My old friend
7. Toby Keith: She ain't hooked on me no more
8. Jimmy Buffet & Toby Keith: Piece of work
8. Gretchen Wilson: Pocahontas proud
9. Uncle Kracker & Kenny Chesney. Last night again
10. Shania Twain: I ain't no quitter (Greatest hitsiltä...)
11. Dwight Yokam: Little sister (Uusi Yokam-albumi ilmestyy tänään!)
12. Popeda: Ikurin mimmi (ilmestyy heinäkuun alussa)
13. Anne Mattila: Perutaan häät
14. Yölintu: Mennyttä miestä
15. J. J Cale: Call me the breeze
Bubbling under:
1. Sara Evans: Suds in the bucket
2. Tarja Merivirta. Jolene
3. J. Karjalainen: Kehrääjä
18.6 Huh hellettä!
Kyä se nyn nääs kesä o...Nyt olisi kiva ostella kirjoja, hyviä kirjoja. vanhoja kansanperinnekirjoja. Sotahistoriaa, pitäjänhistorioita, eräkirjoja...
17.6 Nyt se on sitten virallisesti kesä!
Teemu Selänne osti auton, se on varmin kesän merkki. Milloin Teemu otsikoissa myös jääkiekosta?
16.6 Kansallinen vieraskirja lähti, olisi ollut parikin ostajaa...Waltarin Portti pimeään löysi onnellisen uuden omistajan myös. samoin S S Bombata.
16.6 Hiukan harmaata aamua, mutta kyllä se siitä kirkastuu!
Hieno päivä lähteä ajelemaan Tampereelle ja Komisario Palmuun. Yhteystiedot-sivulta ohjeita peliin ja eikun matkaan...
15.6 Harvinaisuuksia
Pari pahaa Paasilinnaa: Kansallinen vieraskirja, Eurooppalaiset kasvot. Minulta löytyy, vielä...S/S Bombatakin, se harvinainen Lehväslaiho on ikkunalla.
14.6 Nyt olisi kiva olla lomalla ja lueskella mökin kuistilla
Vehkajärven rauhaisilla mailla, kahvi tippumassa ja taustalla soimassa hiljaa Kenny Chesneyn rauhallinen ja iloinen musiikki. Vaimo olisi jo saunalla tai puutarhassa omissa touhuissaan ja ihan ilman mitään tunnontuskia minä saisin pyhittää päivän lukemiselle. niin kuin aina lomallani saankin!
Tällainen harmaahko päivä on täydellinen lukupäivä. Hyvä, mutta tuttu kirjailija, jottei pääparkani tarvitse loman aluksi tutustua vieraisiin ihmisiin. Loppulomalla sitten uusia kirjailijoita...
Mitähän sitä ottaisi? Waltari on aina hyvä, Lehtolainen myös. harmi vaan, että noiden muidenkin suomalaisten mestarien, Jokisen, Mäen ja Korhosen kaikki kirjat on tullut jo luettua ja uusi ilmestyy vasta syksyllä. Rex Stoutia voi lukea moneen kertaan, joten ehkä sillä olisi kiva aloittaa dekkarikesä...Olikohan sitä suklaata vielä? Pari palaa kuuluu nääs tähän kokemukseen.
13.6 Aina on niin harmaata...
11.6 Päivän tv-vinkki: Lost Highway TV 2 klo 18.15
BBC:n laatudokumentti kertoo olennaisen kantrista
TV 2:lla esitettävä neljäosainen Lost Highway on Walk on by-sarjan tekijöiden dokumentti kantrin kehityksestä akustisesta vuoristomusiikista, Carter familystä ja Jimmie Rodgersta 1990-luvun popahtavaan kantriin. Ohjelma esittelee kantrin vaiheita, tyylilajien kirjoa ja taistelua kaupallisuuden ja taiteellisen kunnianhimon välillä.
Ohjelmassa puhutaan paljon itse musiikista, unohtamatta yhteiskunnallisten asioiden vaikutusta kantriin. Tarinaa kuljettavat jouhevasti muusikot, tuottajat sekä alan johtavat kirjoittajat. Willie Nelson, Kris Kristoffersson, Chet Flippo, ammattilaisia kaikki.
Kantrin suuret nimet tuodaan esiin. Bill Monroen luoman bluegrassin nousu poplistojenkin kärkeen saa paljon tilaa. O Brother-soundtrack ja tietenkin itse elokuva nosti bluegrassin muidenkin kuin J. Karjalaisen tietoisuuteen hienona musiikinlajina, musiikina, joolla on myös kaupallista potentiaalia..
Hank Williams on eittämättä kantrin suurin legenda, eikä yksikään ohjelma kantrista olisi mitään ilman häntä. Hänen aikanaan kantri sai identiteettinsä ja menetti romanttisen viattomuutensa. Öljylähteiden liepeille syntyi honky-tonk-baareja, jotka löivät lähtemättömän leimansa kantriin. Noissa baareissa laulettiin viinasta, pettämisestä ja sydänsuruista. Hank Williamsin ansiosta noista aineksista syntyi hienoa musiikkia. Valitettavasti ne veivät Hank Williamsin itsensä ennenaikaiseen kuolemaan.
Matka naiskantrin pioneereista Shania Twainiin on ollut pitkä. Gillian Welchin ja Alison Kraussin kaltaiset oman tiensä kulkijat jatkavat nyt perinnettä ja menestyvät myös kaupallisesti.
Lost Highway tuo merkittävästi itse tekijät esiin. Kris Kristoffersson ja Willie Nelson kuljettavat dokumentissa tarinaa kantrin kehtyksestä, sekä tietysti erityisesti outlaw-kantrin merkityksestä kantrisanoituksille. Dokumentin helmiä on Kristofferssonin kuvaus hänen jännittäessään Johnny Cashin sanavalintoja tämän esittäessä hänen kappalettaan Sunday morning comin’ down.
Dokumentista käy selville kuinka kantri on aina muuttunut, palannut vanhaan ja uudistunut taas. Willie Nelsonin mielestä hyvä musiikki tulee aina esiin ajasta, trendeistä ja vastustuksista huolimatta. Näin se onneksi on, vaika soittolistat ja tietynlainen sensuuri on vähentänyt radiossa soivaa musiikkia merkittävästi. Nyt soi musiikki, jka musiikkipälliköisen mukaan on meille sopivaa, trendikästä ja niin kovin usein tyhjänpäiväsitä. radio ei nykyään halua herättää tunteita musiikillaan. Mitä se sellainen musiiki muka on, joka ei toimi tunnetasolla? Miettikääpä sitä.
Ohjelma kaipaisi jo uutta osaa, sillä popkuningattarien aika on jo lähes ohi. Shania Twain on yhä pinnalla, mutta monet, kuten loistava Lee Ann Womack on palannut perinteisempään kantriin. Esiin on noussut kantrin viides sukupolvi. Nuoria miehiä jotka kunnioittavat perinteitä, mutta joiden soundi on moderni. Kenny Chesney, Dierks Bentley, Keith Urban ja jo veteraaniksi luokiteltava Dwight Yokam. Suurin tähti Toby Keith saattaa ärsyttää patrioottisuudellaan, mutta musiikki on karhean komeaa ja siinä on muistumia Waylon Jenningsin jylhästä kantrista.
Mutta tekeekö juuri Trisha Yearwoodin kanssa kihlautunut Garth Brooks paluun? Mies jätti Columbia Recordsin vuosikymmenen ja sadan myydyn levyn jälkeen. Trsihan uusi ilmestyy syyskuussa, single Georgia rain soi jo radioissa..
Kaikki ovat kantrifaneja, kaikki eivät vain tiedä sitä vielä!
-Hannu
10.6. Perjantai, aurinko paistaa ja naiset ovat kauniita!
Huonompiakin päiviä on ollut, nääs...Pari Punavyötäkin tuli.
9.6 Päivän pähkinä: Kuinka monta suomalaista jalkapalloilijaa, aikuisten oikeasti pelaa eurooppalaisen suurseuran avauskokoonpanossa, jatkuvasti?
Missä on suomalainen realismi joukkuelajeissa? Johtaisiko Ville Lyytikäinen tai Petteri Sihvonen suomalaisen pikajuoksijan MM-kultaan MM-kisoissa Helsingissä?
Katsomossa on kiva olla gloryhunter, mutta Ladalla ei F 1:ssä pitkälle mennä, kaikella kunnioituksella ja rakkaudella Suomen maajoukkuetta kohtaan.
On turha miettiä otteluiden loppuhetkien tappioita jotenkin kansallisena ilmiönä. Jalkapallossa ottelut ratkotaan usein aivan lopussa, jolloin taitavampi joukkue tekee maalin, heikomman väsyessä.
PS. Hienoa että maassa ajetaan yhteisellä politiikalla tärkeätä asiaa, yli puoluerajojen. Siis kansanedustajien palkankorotuksia. Oli aika millainen hyvään, niin tämä hoidetaan, voimia säästämättä.
Joskus korotuksia vielä perusteltiin, että näin saadaan uusia, parempia ja koulutetumpia kansanedustajia. Nyt ei enää perustella, huiput on löydetty.
8.6 Kesää odotellessa on kiva lueskella
Nyt on kyllä pikkuisen kesää ilmassa, mutta se hieno, rento fiilis vielä puuttuu ihmisten mielestä ja ilmeestä. Kyllä se vielä hellettäkin pukkaa, uskokaa pois!
7.6 Taas täysillä!
Robin Hobb, Robert Jordan: Ajan pyörä-sarjaa, Huovinen, Calvino: Paroni puussa, Seppo Heikinheimo...
3.6 Kenkää Kummolalle, kenkää Westerlundille, jääkiekkomaajoukkueen maalivahdeille, Kurrille, kenkää Muuriselle, Karpelalle...
Tampereelle kenkää maaotteluiden ja kokousten järjestäjänä...hohhoijaa! Jokin on muuttunut median hommissa...
2.6 Kirjoja: E ja A Paasilinna, J. Paavolainen, Stoker Dracula, jääkiekon MM-kirjoja, riistakeittokirjoja, David Niven, Eino Kaila, Harmaja: Pilven veikot, Tampere-kirjoja, T. Rautavaara: Mihin kasvimme kelpaavat...
1.6 Antikvariaatti on kierrätyksen jaloin muoto
Nuori Voima -palkinto Seppo Hiltuselle
Julkaistu 30.05. 14:03 (uusittu 14:04)
Vuoden 2005 Nuori Voima -palkinto on myönnetty antikvariaatinpitäjä Seppo Hiltuselle. Nuoren Voiman Liiton myöntämä palkinto jaetaan vuosittain ansioituneesta toiminnasta kirjallisuuden ja kulttuurin alalla.
Palkinnon tarkoituksena on tuoda esiin vähemmälle huomiolle jääneitä kulttuurivaikuttajia.
Palkintolautakunnan mukaan Hiltunen on edistänyt käsitystä, jonka mukaan kirjat ovat kädestä toiseen kiertäviä käyttöesineitä.
Erityistä kiitosta antikvariaatinpitäjä sai siitä, että hän on tukenut nuorten kirjallisuudenystävien lukukulttuuria pitämällä kirjojen hinnat pysyvästi alhaalla.
Helmikuussa eläkkeelle jääneen Seppo Hiltusen perustama antikvariaattiliike on seisonut Senaatintorin laidalla Helsingin Sofiankadulla vuodesta 1985.
Hiltunen aloitti antikvariaatin myyjänä isoisänsä Oskari Hiltusen liikkeessä vuonna 1958. Oman antikvariaatin pitämisen Hiltunen aloitti vuonna 1973.
Välissä hän toimi myös vakuutusalalla ja metallityöväen liitossa.
Antikvaarinen kirjakauppa Seppo Hiltunen on Hiltusen omien sanojen mukaan nopeaan kiertoon pyrkivä humanistis-teologinen opiskelija-antikvariaatti.
Nuoren Voiman Liiton palkinto jaettiin 12. kerran. Palkinnon arvo on arvostettua ranskalaista Goncourt-palkintoa mukaillen yksi euro.
STT, YLE24
30.6 Kannattaa tulla ostamaan Tampere-kirjat liikkeestä!
Vammalassa niillä on sitten jo paljon ottajia. Sama koskee Ylöjärvi-, Hämeenlinna ja Viljakkala-kirjoja...Älkää masentuko vaikka sää on harmaata kuin Bubi Walleniuksen selostaminen.
29.6 Antikvaarin homma on kyllä hienoa!
Varsinkin näin kesällä, kun kansaa kulkee pitkin päivää, iloisia lomalaisia. Tällaista sen pitäisi aina olla ja tällaistahan liikenneinsinöörit sen luulevat aina olevan. Ihmisillä on aikaa lukea, ostaa ja haeskella kauppoja hieman kulman takaakin. Omalla autolla kuljettaessa kauppiaat ovat sateellakin tasavertaisessa asemassa. Mutta ei enää, jos julkisella liikenteellä kansa tuodaan vain pääkaudulle. Sade, pakkanen, arki ja arjen väsymys saavat ihmispolon poikkeamaan vain hätäisesti lähimpään kauppaan. Eikä häntä voi siitä syyttää kukaan.
Mutta vielä pääsee Ratinan sillan kautta ja Hämeenkadultakin kulkemalla labyrintin kautta Satamakadulle! Lindholmin Ollikin osasi. Nährään!
25.6 Paljon hienoja Tampere-kirjoja ja parkkisakot
Ostelin kokomoisen valikoiman hienoja Tampere-aiheisia kirjoja, mutta päivää pilasi ensimmäiset parkkisakot kymmeneen vuoteen.
Tampereen historia 1-4, Hämeen historia 1-4 kaikkine lisäosineen, Rakennustaidetta Tampereella, Tampereen murrekirja, Laivoja ja laivamiehiä, Ylöjärven historiaa jne.
Hauskaa juhannusta!
24.6 Tampereella tiedetään tulevaisuus!
Tampere on aina ollut minulle rakas kaupunki ja jälleen se tuottaa minulle uutta ylpeydenaihetta. Moro-kolumnisti ja ilmeisesti kaupungin virkamiesten epävirallisen fan-clubin puheenjohtaja Markku Leppänen (hänhän taannoin kielsi jo virkamiesten arvostelunkin meltä kuolevaisilta) paljasti keskiviikkona Moro-liitteessä, että Tamperetta rakennetaan yhden miehen, kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen vision mukaan, vision joka tuntee tulevaisuuden vuosikymmenten päähän!
Tulevaisuus tunnetaan täällä tarkkaan, koska niin suuret summat sijoitetaan tähän visioon. Sille löytyy kriitikoita vain ymmärtämättömien professoreiden ja keski-ikäisten marisijoiden joukosta. Sille uhrataan ilmeisesti nykyisten veronmaksajien hyvinvointi ja lastemme koulutus. Tyynesti ohitetaan arvostelu ylimielisyydestä, koska meillä Tampereella, kaupungin johdossa, on visio! Kuten niin monet visiot se perustuu ajatukseen jatkuvasta kasvusta ja omasta erinomaisuudesta.
Meidän kauppiaidenkin täytyy osata asettaa oma elämämme, omat haaveemme hyvästä elämästä syrjään tuon vision tieltä. Virkamiehet ovat usein vakuuttaneet, että 15-20 vuoden päästä tuloksia alkaa tulla. Siihen on luottaminen, koska emme ole sitä näkemässä! Eivät toisaalta useat heistäkään, mutta he ovat tamperelaisia virkamiehiä ja kyllä tietävät. Nykyiset poliittiset johtajat ja päättäjät kantavat poliittisen vastuun, siis 20 vuoden päästä. Ydinkeskustan palvelut ja niiden katoaminen ovat pientä vision rinnalla.
Joten uhratkaamme kiitollinen ajatus ja syvä kunnioitus visiolle, jonka ansiosta maailma pelastuu! Kärsikäämme hiljaa ja nöyrästi kaikki pikku murheet, kuten keskustan kaupan kuolema ja siirtyminen lähikuntiin. Odottakaamme yhdessä uljasta tulevaisuutta! Tosin toiset meistä odottavat sitä kuukausipalkan turvin, toiset eivät.
Kyllä nyt kelpaa käydä juhannuksen viettoon, tietoisena visiosta!
23.6 Kirjakauppa on varsinkin kesällä kivaa!
Kesällä paljon tuttuja poikkeaa hakemaan lukemista ja kesällä tulee myös uusia tuttuja. Rauhalan Osmo poikkesi hakemaan sahtinsa eli koulukaverinsa Bisquitin kirjan. Ymmärsitte varmaan sanaleikin! Samalla Osmo kertoili näyttelykuvioistaan ja otti myös hiukan lomalukemista kalamatkalle poikansa kanssa.
Hahlin Riku on luvannut poiketa tänään ja Valtosen Punttia olen hiukan odotellut jo käymään. Jussi Lampi on jo näyttäytynytkin, ja mukavan tuntuinen kaveri hän onkin. Häntä en aiemmin olekaan tavannut. Niemisen Villekin varmaan piakkoin, Viljamihan jo poikkesi.
Mutta yhtä kiva on tavata uusia ihan tavallisia meikäläisen kaltaisia tallaajia, sillä kesällä ihmiset ovat hyvällä päällä ja kaikilla on aikaa jutella mielenkiintoisista asioista. Paitsi tietysti poliitikoilla. He suunnittelevat pikaratikoita ja muista utopistisia monumentteja itselleen. Terveydenhoidon ja sivistyksen kustannuksella. Tervetuloa tänne kertomaan mihin tuota uutta pyörätietä Satamakadullakin tarvitaan! Ei sitä nimittäin kaipaa yksikään pyöräilijäkään. Täällä kun mahtuu aivan varmasti ajamaan kaikki halukkaat sekä tiellä, että jalkakäytävällä. Mahtuuhan Hämeenkadullakin!
Mutta ei pilata päivää puhumalla Tampereen demokratiarappiosta. Kesä on sentään vielä kaikilla!
22.6 Kirjaherkut ovat taas esillä!
Alekirjat ovat poissa ja korkeampi profiili esillä. Aurinko paistaa ja jopa tämä vitsi maistuu ihan hyvältä:
TAPAHTUI ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ HAMPURILAISBAARISSA
(asiakkaan ja myyjän vuoropuhelu)
- Ja mitäs teille?
- Mitäpä tässä, kiitos kysymästä.
- Tarkoitan siis, mitä te syötte?
- Purkkaa. Tästä on kyllä menny jo maku.
- Mutta mitä te tilaatte nyt?
- Hesaria ja Aku Ankkaa, mutta otan hampurilaisen.
- Selvä. Ja minkähän hampurilaisen?
- No se systeemi, jossa on pihvi ja kaks kuorta. Pitäis teidän
täällä tietää.
- Syötkö täällä?
- Silloin tällöin.
- Öh...siis syötkö täällä nyt tällä hetkellä?
- Purkkaa edelleen, mutta maku on menny jo.
- Puhun tilaamastasi hampurilaisesta. Tuleeko se mukaan?
- Jos se tahtoo.
- Siis otatko mukaan?
- Tule vain jos haluat.
- Selkeä kysymys: syötkö tilaamasi ruoan täällä?
- Onko siellä tilaa? Ajattelin kyllä että tuolla pöydässä...
- Hyvä on. Saako laittaa kaikki mausteet?
- Jos ne mahtuu.
- Eli: kaikkia mausteita vai ei kaikkia mausteita?
Joo...ei kanelia.
- Eipä sitä kyllä yleensä...no, kaikkia muita saa siis panna?
- No sepä oli aika hävytön kysymys. Lähen kyllä nyt pois.
Kaupunki tukee yritystoimintaa jälleen yhdellä katuremontilla. Kuten olette huomanneet se on tehnyt sitä tämänkin kaupan kohdalla kolme vuotta viimeisestä neljästä. Satamakadun kaikki kymmenen pyöräilijää kiljuvat riemusta, mutta ilman koulukirjoja jääneet koululapset eivät. Taidekauppoja perutaan, kuten myös kouluremontteja, mutta asfallttia levitetään kyllä!
On se kumma miten asfaltti- ja betonirakentaminen on ollut silmiinpistävä osa tätä kaupunkia jo viisi vuotta. Silmitöntä rakentamista ihan mihin vaan...Ja sivistys- ja koulutusteemoilla ratsastaneet poliitikot ovat visusti hiljaa. Samoin niin valtavan fiksut toimittajat, nämä vallan sylikoirat!
18.6 Kirjat yhä halpoja, mutta älkää unohtako että ostan kirjoja koko ajan!
Kirjja myydään koko ajan yhä a 5 euroa kappale, mutta mieluusti ostan hyviä kirjoja koko ajan. Mars vinteille ja ullakoille ja sieltä aarteet esiin! Vanhat metsästyskirjat, sotakirjat ja mm. parempi käännöskirjallisuus kuten Calvino, Bulgakov jne kiinnostaa aivan hirveästi. Mutta mitä ostan, se kyllä selviää aika tarkasti näiltä sivuilta!
17.6 Nalle Puhin sähköinen ystäväkysely Lehtolaisen Leenalta!
Sain illalla juuri kun puhkuin raivoa remonttimiehille, jotka olivat tuhota kakki kirjani piristykseksi Lehtolaisen Leenalta e-maililla hienon ystäväkyselyn, jolla selvitellään intiimejä asioita ystävästä. Leenasta selvisi mm. seuraavia asioita:
13) Mieluisin asia sähköpostissa? Pöhköt viestit ystäviltä, nopeus
21) Kirja, jota parhaillaan luet? Madame de la Fayetten Cleves´n prinsessa
23) Lempiruoka? Oikein mureaksi haudutettu lammaspaisti ja valkosipuliperunat
24) Päässäsi soiva laulu? Freukkareiden Just niin mä tulin Turkuun, oltiin eilen konsertissa ja juuri se jauhaa päässäni
27) Lempikukka? Valkoiset liljat, valkoiset kukat yleensä, erityisesti ruusut ja metsätähdet
29) Mieluiten seuraamasi urheilulaji? taitoluistelu ja jalkapallo
30) Pikaruokala? Lontoon falafel-kioskit
35) Mitä teet kun olet rättiväsynyt? Luen tai katson hömppävideoita ja syön salmiakkia
37) Tärkein "asia" maailmassa? Vapaus
Minulle nopeimmin vastasivat ihanaiset kultturivaikuttajat, Anne Ilves, Taija Holm ja Päivi Piippo, josta heille kiitos. Aamuni piristämisestä, siis. Kiitos myös remonttimiehille siitä, että kauppani ei ollut akvaario tullessani töihin!
ALE jatkuu kuitenkin, koska mistä sitä huomenna tietää...
16.6 Aurinkoa päivään tuo vain Palmun remontti-ALE!
Kesälukemista, nääs, halavalla, vain vitosen kirja!
Tarina surullisemmasta alennusmyynnistä (Komisario Palmussa kaikki kirjat yhä vain 5 euroa/kpl)
[Paperikauppias Petiskasta, jolle oli sodan syttyessä jäänyt 2000 keisarinkuvaa:]
Ilmoitus: - Hyvä tilaisuus: Keisari Frans Josef I 15 kruunulla!
[Viisi myytiin kasarmien kanttiineihin, yhden tinki tupakkakauppias halvemmalla]
Ilmoitus: - Näinä vaikeina aikoina ei ainoastakaan tsekkiläisestä kodista saa puuttua kovia kokeneen yksinvaltiaan kuva, hinta vain 15 kruunua.
[Kutsu piiripäällikön toimistoon ja muistutus vastapropagandasta, kehoitus käyttää sellaisia sanoja kuin 'mainehikas' ja 'voittoisa']
Ilmoitus: - Näinä mainehikkaina aikoina ei ainoastakaan tsekkiläisestä kodista saa puuttua voittoisan yksinvaltiaamme kuva, hinta vain 15 kruunua.
[Pari nimetöntä kirjettä, jossa toivotettiin keisarinkuvat vessaan sekä kutsu piiripäällikön luo: venäläiset Lembergissä, syytöksiä valtakunnan pilkkaamisesta, uhkailua kenttäoikeudella]
Ilmoitus: - 15 kruunua uhraa jokainen tsekkiläinen mielellään saadakseen sillä Vanhan Keisarimme kuvan kotinsa seinälle.
[Ilmoitustoimittaja kauhuissaan sanasta 'vanha'. Kissa pissannut kuvapinoon.
Painajaisia siitä että sekä Petiska että kissa viedään. Saa neuvoja alennusmyynnistä]
Ilmoitus: - Taloudellisesta kriisistä johtuen myyn suurehkon erän kauniita keisarinkuvia 15 kruunun sijasta nyt vain 10 kruunua.
[Ei tehoa]
Ilmoitus: - Vanha hallitsija myydään aivan polkuhintaan, ennen 15 kruunua, nyt vain 2 kruunua.
[Suurta huomiota; ihmiset vaelsivat paperikaupan eteen nähdäkseen Habsburgien osakkeiden laskun. Yöllä Petiska haettiin]
Tappion jälkeen kuvista tehtiin juustokääreitä.
Hasek, Jaroslav: Huumorin koulu. KKI 1959, s. 141-152
14.6 REMONTIN LOPETUS-ALE, kaikki kirjat a 5 euroa! Nyt paikalle!
14.6 Surku Englantia, mutta vaaleja protestoin
Englantia sitä aina kannattaa, vanhojen aikojen ja Aulis Virtasen selostuksien takia. Mutta takkiinhan siinä tuli, kuten tulee myös taistelussa kaupungin virkamiehiä vastaan. Poliitikot ovat olleet hiljaa liikennekaavasta, joten minä olin hiljaa vaaleissa. Jos poliitikko ei uskalla haastaa edes tamperelaista virkamiestä, niiin millä todennäköisyydellä hän saa suunsa auki EU:ssa. En katsonut tarpeelliseksi äänestä tuntemattomia ja varmoja läpimenijöitä.
Kaupunki aikoo sulkea koko Hämeenkadun Pyhäjärven rannan puolen autoliikenteeltä Hämeenkaudulta, joten se siitä sitten. Jokainen tajuaa, paitsi virkamies, että sateella, kesin talvin kaupat ovat aivan eriarvoisessa asemassa. Pysäkin vieressä pärjää, muualla ei. Henkilöautolla liikuttaessa normaali tasa-arvo on vielä olemassa.
Mutta tulkaa hyvät ihmiset Ratinan siltaa pitkin ja Laukontorin kautta, se kannattaa!
12.6 Kirjan ääressä elämän monenlainen koleus unohtuu!
Moni pohtii äänestämistä ja sen mielekkyyttä, koska asiat ikään kuin vain tapahtuvat, eikä ehdokkailta saa juurikaan vastauksia, joista selviäisi mitään. Toiset, kuten minä ajattelen jo innolla jalkapallon EM-kisoja, joissa vastaukset saadaan selvästi ja heti.
Kiihkeän jalkapallo-ottelun jälkeen voi olla vaikeata saada heti unta. Mainio lääke ja täysin vaaraton on ottaa mukava kirja käteensä ja irrottautua maailmasta, jossa vapaapotku ei osu tolppaan, eikä saamaton toimittaja uskalla kysyä liikennesunnittelijalta yhtään hankalaa kysymystä. Moiset seikathan tulevat väsyneenkin ihmisen mieleen heti kun silmänsä ummistaa, vaikka olisi kuinka väsynyt. Kulttuurirahoista perutaan muutama tuhat euroa, koulut ja kirjastot saavat vaikka mädäntyä, mutta betonirakentamiseen löytyy aina muutama sata miljoonaa euroa ihan koska vaan. Poliitikot ovat tärkeistä asioista hiljaa ja kyselevät heti perään miksei heitä arvosteta. Miksi hiljaa olevaa päättäjää pitäisi arvostaa tai äänestää?
Mieluummin veikkaan maalikuningasta! Odotellessa peliä luen Waltaria tai Steinbeckin Ystävyyden taloa. Pieni lohduttava häivähdys elämän oikeidenmukaisuuteen säilyy ainakin kirjan pauloissa ollessani.
Kummankohan kirjailijat mieluummin valitsisivat kunnianosoitukseksi, suurennuslasilla etsittäviä pätkiä teksteistään ihmisten poljettavaksi vai kirjoja kirjastoon?
7.6 Harmaata!
Vaimollani oli eräällä kesälomalla tapana aina aamukahvin aikaan huokaista syvään ja tokaista surumielisesti: Aina on niin harmaata!
Tiedä sitten mistä tämä juuri nyt tuli mieleeni.
Kirjoja ikkunalla juuri nyt: Lappi-sarjaa Paulaharjun Tunturien yöpuolta, Leppo: Talonpoikaistalot, Sariolan Koltan uni, Kotimaan luonto, John D. Carr 1001 yön salaisuus...
5.6 Teppo, aito kirjallisuuden ystävä!
Aamulehdessä oli tänään hieno juttu ystävästäni Teposta ja hänen kirjaharrastuksestaan. Se kannattaa jokaisen lukea ja ymmärtää kirjojen todella syventävän ihmisen elämää ja antavan sitä paljon puhuttua sydämensivistystä. Kokonaiskuvaa maailmasta tässä pirstaletiedon ja turhan information maailmassa.
Kirjoja lukemalla ihminen oppii paljon itsestään (jos itseensä syvemmin uskaltaa tutustua), ja ympäröivästä, käsittämättömältä tuntuvasta maailmasta. Rahan perässä koko ajan juokseminen ei ole elämän tarkoitus, niiin tarpeellista kuin raha jossakin määrin useimmin onkin.
Kirja on laillinen nautintoaine ilman negatiivisia jälkitiloja. Toki kirjoja lukemalla asettaa itsensä alttiiksi sivistykselle, viisaamaaksi tulemiselle ja hieman onnellisemmaksi kasvamiselle. ja kun kirjojen lukeminen on vielä niiin pirun hauskaakin! PS: Aidon Tepon kirjeen minulle voi lukea tästä päiväkirjasta. Päivämäärä on 12.5.
4.6 Asiakasvirtaa odotellessa!
Näin hieno sää varmasti saa ihmiset liikkeelle ja kirjoja haetaan ennätystahtiin. Pian saa sanoa kuin Arja-täti muinoin, että pian näen Tepon, Ullan, Samin, Antin, Heimon jne. Laukontori varmaasti täytyy ruokatunnilla kahville tulijoista.
Siitä muuten se yleinen harha, että Laukontorilla menee hyvin. Mutta silti tuhat auringonottajaa ei oikeastaan tuota kauppiaille mitään. Mutta muutama autolla kukkia ja muuta painavaa hakeva voisi tuoda leivän.